Browsing by Author "Saario, Pihla"

Vuonna 2023 noin 25 prosenttia suomalaisista koki huomattavaa stressiä. Sosioekonominen asema on yhteydessä valtaosaan terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreista, ja myös koetun stressin yhteyttä sosioekonomiseen asemaan on tutkittu. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu yhteiskunnallisten kriisien, kuten finanssikriisin, sodan ja koronapandemian lisäävän kansalaisten koettua stressiä. Lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu sosiaalisen luottamuksen vaikuttavan koettuihin tunteisiin kriisien yhteydessä. Kotimaista tutkimusta koetun stressin esiintymisestä yhteiskunnallisten kriisien kontekstissa ei kuitenkaan ole vielä saatavilla. Tutkielmassa tarkasteltiin tulo- ja koulutustason yhteyttä koettuun stressiin suomalaisilla kotitalouksilla. Sosiaalinen luottamus huomioitiin yhteyttä mahdollisesti välittävänä tekijänä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, vaihteleeko sosioekonomisen aseman ja koetun stressin yhteys kolmen eri aikapisteen välillä. Tutkielman aineistona käytettiin Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyjä kolmesta eri ajankohdasta (helmikuu 2021, maaliskuu 2022 ja joulukuu 2022). Lopulliset aineistot koostuivat 1379, 1061 ja 1132 vastaajasta ikäjakaumalla 25–74-vuotiaat. Selitettävänä muuttujana käytettiin Työterveyslaitoksen koettua stressiä mittaavaa kysymystä. Sosioekonomisen aseman indikaattoreina käytettiin tulo- ja koulutustasoa. Tulotasoa kuvasi kolmiportainen jako hyvin toimeentuleviin, keskituloisiin ja pienituloisiin. Koulutustasoa kuvasi neliportainen jako ylemmän korkeakoulututkinnon, alemman korkeakoulututkinnon, toisen asteen tutkinnon ja pelkän peruskoulun suorittaneisiin. Sosiaalista luottamusta mitattiin kahdella muuttujalla, joista ensimmäinen mittasi vastaajan luottamusta toisiin ihmisiin ja toinen suomalaisiin instituutioihin. Sosioekonomisen aseman ja koetun stressin välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logististen regressiomallien avulla, joissa huomioitiin sosiaalisen luottamuksen vaikutus erikseen. Eri aikapisteiden vaikutusten vertailuun käytettiin interaktioanalyysiä. Stressin kokeminen oli yleisintä pienituloisilla, naisilla ja nuoremmilla vastaajilla. Tulotaso oli yhteydessä stressin kokemiseen, mutta koulutustason ja koetun stressin välillä ei havaittu yhteyttä. Stressin kokeminen vaihteli eri aikapisteiden välillä tulotasoittain siten, että vuoden 2022 joulukuussa korostui keskituloisten kokema stressin verrattuna hyvin toimeentuleviin. Lisäksi sosiaalisen luottamuksen havaittiin välittävän pienituloisten matalampaa stressin tasoa verrattuna hyvin toimeentuleviin. Tutkielman tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu naissukupuolen, nuoremman iän ja matalamman tulotason olevan yhteydessä korkeampaan koetun stressin määrään. Tutkielmassa ei havaittu yhteyttä koulutustason ja koetun stressin välillä, mikä eroaa aiemmista tutkimustuloksista. Tutkielmassa mitattiin sosiaalisen luottamuksen välittävää vaikutusta sosioekonomisen aseman ja koetun stressin yhteyden välillä, sekä yhteiskunnallisten kriisien vaikutusta kyseiseen yhteyteen. Vastaavaa asetelmaa ei parhaan tietoni mukaan ole käytetty aiemmassa tutkimuksessa, joten tämä tutkielma tuotti uutta tietoa suomalaisten kokemasta stressistä yhteiskunnallisten kriisien kontekstissa. Yhteiskunnalliset kriisit ja niiden aiheuttamat tunteet ovat varsin kompleksisia ilmiöitä, ja jatkossa olisikin tärkeää lisätä ymmärrystä stressiä aiheuttavista tekijöistä laadullisen tutkimuksen keinoin.