Browsing by Author "Saarioja, Saska"

Siviilisäädyn yhteys terveyteen on selkeimmin osoitettuja sosiaalisen aseman ja terveydentilan välisiä yhteyksiä. Usein tämä tarkoittaa avioliitossa elävien parempaa terveyttä suhteessa naimattomiin, leskiin ja eronneisiin. Keskeisimpien selitysmallien mukaan terveyserojen katsotaan johtuvan joko terveyden mukaisesta valikoitumisesta tai sosiaalisesta kausaatiosta. Terveyden mukainen valikoituminen jaetaan usein suoraan ja epäsuoraan valikoitumiseen ja siinä ajatellaan, että erot terveydessä tai terveyteen vaikuttavissa tekijöissä johtavat erilaisiin todennäköisyyksiin päätyä avioliittoon tai siitä pois. Kausaatiomallissa ajatellaan sen sijaan, että terveyserot voivat johtua joko avioliitossa elämiseen sisältyvistä suotuisista terveysresursseista jotka vahvistavat liitossa elävien terveyttä tai liiton purkautumisen vaikutuksilla jotka ovat vaikuttaneet leskeksi jääneiden ja eronneiden terveyteen. Liiton purkautumisen vaikutukset ovat saaneet vahvaa tukea erityisesti kuolleisuustutkimuksessa, mutta tietämys mielenterveysvaikutuksista on puutteellista. Tämän työn tavoitteena on tutkia leskeksi jäämisen kausaalisia vaikutuksia mielenterveyteen. Aineistona käytetään rekisteripohjaista tilastoaineistoa, johon on yhdistetty sosiodemografisia tietoja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta sekä tietoja masennuslääkkeiden ostotapahtumista KELA:n lääkeostorekisteristä. Tilastokeskuksen aineistosta voidaan määritellä vuosien 1997-2007 välillä aineistossa oleville leskeksi jääneille henkilöille tarkat leskeytymispäivät. Sen jälkeen masennuslääkkeiden ostotapahtumia seurataan enimmillään 5 vuotta ennen ja 5 vuotta jälkeen leskeytymisen. Menetelmänä käytetään logistista regressiota ja keskeisenä tarkoituksena on tutkia miten masennuslääkkeiden käytön yleisyys leskeksi jäävillä muuttuu ajassa suhteessa leskeytymishetkeen. Aineiston analyysissä päädytään tulokseen, että lähtöhetkellä, toisin sanoen 5 vuotta ennen leskeytymistä masennuslääkkeiden esiintyvyys ei eroa leskeksi jäävien ja naimisissa pysyvien välillä. Masennuslääkkeet alkavat yleistyä leskeksi jäävillä noin 1,5 vuotta ennen leskeytymistä. Masennuslääkkeiden esiintyvyyden huippu saavutetaan leskeytymistä seuraavan vuoden aikana. 5 vuoden kuluttua leskeytymisestä masennuslääkkeiden esiintyvyys on palannut lähelle naimisissa pysyvien tasoa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa havaittiin, että leskeytymisen vaikutus masennuslääkkeiden esiintyvyyteen on nuoremmilla leskillä (40-59 v.) melko lyhytkestoinen verrattuna vanhempiin ryhmiin (60-74 ja yli 75 v.). Nuoremmilla masennuslääkkeiden esiintyvyys lähtee nopeampaan laskuun saavutettuaan puolison kuoleman jälkeisen huipun. Mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää sitä, että nuorilla painottuu enemmän puolison kuolemasta johtuneen kriisin kausaalinen vaikutus, kun taas vanhemmilla saattaa painottua pidempiaikainen resurssien vaikutus. Puolison kuolemansyyn mukaisessa tarkastelussa havaittiin, että puolison kuolemaa edeltävään sairastumiseen saattaa sisältyä mielenterveydellistä kuormitusta. Kaiken kaikkiaan työ vahvistaa kuvaa siitä, että puolison kuolemalla on kausaalisia vaikutuksia terveyteen, joskin valikoitumisella ja resurssieroilla lienee myös oma osuutensa.