Browsing by Author "Saaristo, Aino"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen akateemista kenttää sukupuolinäkökulmasta 1800-luvun lopulta toisen maailmansodan alkuun. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat miten Suomen akateeminen kenttä näyttäytyy sukupuolinäkökulmasta 1900-luvun alkupuolella sekä millaisia akateemisen naisen hahmoja aikakaudella on esiintynyt. Huomio on akateemisten naisten moniulotteisuudessa, eli sukupuolen lisäksi tutkielmassa on huomioitu naisten sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma sekä ensisijainen kieli. Tutkimusmenetelmä on joukkobiografinen: akateemista kenttää tutkitaan Suomen ensimmäisen kolmenkymmenenkuuden tohtoriksi väitelleen naisen kautta. Aineisto koostuu arkistoainestosta, henkilötietokirjallisuudesta sekä digitoidusta sanoma- ja aikakausilehtiaineistosta. Lisäksi aineistoa on täydennetty kolmen tutkimusjoukkoon kuuluvan tohtorinaisen päiväkirja- ja muistelma-aineistolla, joka kertoo akateemisen kentän kokemisesta. Tutkitut naiset olivat yleisesti ottaen melko korkeasta sosioekonomisesta taustasta, ja sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla vaikuttaa olleen merkitystä akateemiseen menestykseen. Sosiaalisella pääomalla on ollut naisille monenlaista merkitystä. Yliopisto on merkinnyt monille myös sosiaalista nousua. Vaikka ruotsinkieliset naiset olivat joukossa yliedustettuna, akatemian kielessä tapahtuva muutos suomenkielisyyteen on havaittavissa tutkimusjoukossa. Tutkimusjoukosta ei ole selvästi havaittavissa yhtä akateemisen naisen tyyppiä, vaan useita. Tämä liittyy paitsi yliopiston ja yhteiskunnan muutokseen tutkitulla ajanjaksolla, myös akateemisen kentän jakautumisesta alakenttiin, tässä tutkielmassa etenkin filosofiseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan. Naisten luokka- ja kielitaustoissa on ollut eroja tiedekunnasta riippuen, minkä lisäksi perheen perustaminen on ollut yleisempää filosofian tohtoreille. Ajallisesti muutosta on tapahtunut paitsi naistohtoreiden määrän kasvussa myös muun muassa akateemisen kentän suomenkielistymisessä sekä akateemisen naisen hahmon muuttumisessa: avioituminen on ollut yleisempää ajanjakson loppupuolella väitelleille naisille. Toisaalta yliopistomaailmaa ei ole koettu sukupuolisesti tasa-arvoisena, vaikka akateeminen kenttä on tarjonnut naisille monia mahdollisuuksia, ja vaikka melko suuri osa naisista eteni akateemisella uralla vähintään dosentiksi. Sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman merkitys ei vaikuta juuri muuttuneen. Akateeminen kenttä sukupuolinäkökulmasta ei ole ollut täysin yhtenäinen, vaan moniulotteinen ja osittain ristiriitainen, ja kenttä on muuttunut tutkitulla ajanjaksolla.