Browsing by Author "Satosuo, Sanni"

Potilaiden saama tieto heidän omasta terveydestään ja hoidostaan on usein vaikeasti ymmärrettävää, sillä se sisältää usein haastavia kielellisiä ilmaisuja ja termejä. Hoidon vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että asiakkaat pystyvät osallistumaan hoitoonsa ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä, minkä vuoksi selkeän ja ymmärrettävän tiedon saaminen aiheesta on tärkeää. Ymmärrettävä ja saavutettava potilasviestintä ovat erityisen tärkeitä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, potilasturvallisuuden sekä toiminnan tehokkuuden saavuttamiseksi. Satasairaalassa on vastattu tähän haasteeseen kääntämällä potilaille suunnattua tietoa selkokielelle jo yli kymmenen vuoden ajan. Tämä tutkielma on tehty osana Selkokieli Satasairaalassa -tutkimushanketta, jossa tutkitaan selkokielen käyttöönoton prosessia ja sen vaikutuksia eri ammattiryhmien näkökulmista. Tässä tutkielmassa tutkittiin Satasairaalassa asiantuntija-asemassa työskentelevien kokemuksia selkokielenkäyttöönoton prosessista sekä toiminnan tuottamista hyödyistä. Laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tulosten pohjalta on muodostettu prosessikuvaus selkokielen käyttöönoton prosessista hyödyntäen ADKAR-muutoksenhallintamallia. Merkittävimpiä selkokielen käyttöönoton edellytyksiä ovat Satasairaalassa olleet selkokielen asiantuntemus sekä työntekijöiden ja johdon tuki selkokielen käytölle. Selkokielen käyttöä perusteltiin Satasairaalassa käyttöönoton alkutaipaleella erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, mikä on linjassa sairaalan toiminnan perimmäisten arvojen kanssa. Myös selkeän viestinnän kehittämiseen ohjaava lainsäädäntö ja sairaalassa tunnistettu tarve aiempaa selkeämmän viestinnälle toimivat toiminnan käynnistämiseen kannustavina tekijöinä. Selkokielen käyttö on tuonut hyötyjä asiakkaille, sairaalan henkilöstölle sekä organisaatiolle. Selkokielenkäytön myötä asiakkaiden asiointi on ollut aiempaa mutkattomampaa ja väärinkäsityksistä aiheutuvan lisätyön määrän ja resurssien kulumisen on koettu vähentyneen. Henkilöstöohjeiden kääntäminen selkokielelle on tehostanut työntekijöiden toimintaa ja vähentänyt henkilöstön kognitiivista taakkaa. Haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan selkokielen käyttö on vaatinut suhteellisen vähän resursseja ja sen avulla on saavutettu merkittäviä hyötyjä sairaalan toimintaan. Tulosten perusteella selkokielen käyttöönotossa on tärkeää huolehtia erityisesti riittävästä resursoinnista ja selkokielen asiantuntemuksen saatavuudesta. Selkokieli on tuonut hyötyjä, jotka vastaavat useisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyviin haasteisiin, ja se parantaa palveluiden saavutettavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisää tutkimusta tarvitaan selkokielen käytön vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä potilaiden kokemuksista.