Browsing by Author "Saulamaa, Joona"

Tutkielmassa tutkitaan niitä keskustelun teemoja, joita valuuttakurssipolitiikkaan liittyen nostettiin julkisuudessa esiin, kun lamaan ajautuvassa Suomessa keskusteltiin talouden korjauskeinoista keväällä 1991. 1980-luvun jälkipuolella Suomen Pankki ja Harri Holkerin hallitus olivat alkaneet harjoittaa aiempaa voimakkaammin niin sanottua vakaan markan politiikkaa, jossa keskeistä oli se, että devalvaatiota ei enää tehtäisi aiempien vuosikymmenien tapaan. Tämä linja, jossa keskeisenä päämääränä oli inflaation madaltaminen, joutui koetukselle taloudellisesti ja poliittisesti talouden häiriötilanteessa 1990-luvun alussa. Taloudellisesti sitä koettelivat korkeat korot ja devalvaatiospekulaatioiden aiheuttama valuuttapako. Poliittisesti eräät elinkeinoelämän johtajat ja poliitikot ajoivat devalvaatiota viennin helpottamiseksi. Devalvaation vastustamiseen liittyi myös Euroopan integraatio. Länsi-Euroopassa tavoiteltiin yleisesti kiinteitä valuuttakursseja osana yhteisen talousalueen kehittämistä. Suomi halusi olla osa tätä prosessia, ja devalvaation katsottiin sopivan huonosti integraatioprosessiin. Maaliskuussa 1991 käytiin eduskuntavaalit, jossa keskusta voitti runsaasti lisäpaikkoja. Esko Ahon muodostama hallitus otti Holkerin hallituksen tavoin tavoitteekseen vakaan valuuttakurssin ja harkittavaksi markan arvon liittämisen Euroopan Yhteisön laskennalliseen valuuttaan ecuun. Tutkielman aineistona ovat aikavälillä 1.2.1991–13.6.1991 julkaistut sanomalehtiartikkelit Helsingin Sanomista, Uudesta Suomesta, Kauppalehdestä, Suomenmaasta, Demarista, Kansan Uutisista, Palkkatyöläisestä, Teollisuusviikosta ja Ahjosta sekä eduskunnassa ecu-päätöksestä 4.6. ja 7.6.1991 käyty keskustelu. Teoreettisesti tarkastelu pohjautuu diskurssianalyysiin ja retoriikan tutkimukseen. Diskurssianalyysin avulla etsitään keskustelusta teemoja, joiden sisällä keskustelun osapuolet käyttivät eri argumentteja. Retorisella luennalla tarkastellaan keinoja, joilla keskustelun osapuoliin ja yleisöön koetettiin vaikuttaa. Teemat jaotellaan tutkielmassa lyhyemmän aikavälin vaikutuksiin ja pidemmän aikavälin teemoihin. Keskustelussa korostuivat lyhyen aikavälin taloudellisten näkökohtien, kuten inflaation alentamisen ja korkotason alentamisen lisäksi pitemmän aikavälin tavoitteet ja Euroopan integraatioon ja Suomen kansainväliseen asemaan liittyvät näkökohdat. Lisäksi varsinkin eduskuntakeskustelussa painotettiin siirtymistä uuteen aikaan suomalaisessa talouspolitiikassa; taakse jätettäisiin kuriton kustannusten ja julkisten menojen kasvu ja ajautumiset devalvaatioon. Ecu-päätöksen nähtiin siirtävän Suomea moderniksi länsimaaksi, joka saavuttaisi eurooppalaisen inflaatiotason ja hoitaisi talouttaan kurinalaisesti. Tutkielma tukee aiempia käsityksiä, esimerkiksi Jaakko Kianderin ja Pentti Vartian Suuressa lamassa (1998) esiteltyjä arvioita julkisen valuuttakurssipoliittisen keskustelun kulusta ja keskustelijoiden rooleista. Kiander (2001) on pitänyt vakaata markkaa 'elämää suurempana kysymyksenä'. Tämän tutkielman perusteella näyttää siltä, että kysymys Suomen kansainvälisestä asemasta ja Eurooppa-integraatiosta teki valuuttakurssikysymyksestä tavanomaista talouspoliittista linjavalintaa suuremman kysymyksen, mikä näkyi laman hoidossa. Devalvaatioon ajauduttiin kuitenkin laman myötä marraskuussa 1991 Suomen Pankin vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa valuuttavaranto tyhjeni devalvaatiospekulaatioiden vuoksi.