Browsing by Author "Savolainen, Kipinä"

COVID-19-taudin tunnetaan aiheuttavan selviä, usein vakaviakin oireita. Tämä tutkielma käsittelee niin kutsuttua oireetonta COVID-19-tautia, jonka esiintyvyyttä ei tarkkaan tunneta. Tutkielma kokoaa sekä meta-analyyseja että yksittäisiä tutkimuksia oireettoman taudin esiintyvyydestä eri väestöryhmissä. Esiintyvyys vaihtelee erittäin paljon eri väestöryhmissä, olleen suurimmillaan yksi henkilö 78:stä ja pienimmillään yksi henkilö 1600:sta. Suuren vaihtelun vuoksi ei muodollinen tilastollinen analyysi ole mahdollista. Oireeton COVID-19-tauti ei ole selvästi yleisempi yhdessäkään tietyssä väestöryhmässä. Tutkielma tarkastelee myös COVID-19-taudin eri diagnoosimenetelmiä sekä oireisen että oireettoman taudin todentamisessa, keskittyen PCR- ja antigeenitutkimuksiin. PCR-tutkimusten tarkkuus ja etenkin herkkyys vaihtelevat riippuen varsinaisesta analyysityypistä. Suurin tarkkuus ja herkkyys on RT-PCR eli reverse transcriptase PCR -menetelmällä. Antigeenitutkimuksen tarkkuus on PCR-tutkimukseen verrattuna korkeampi, mutta herkkyys on matalampi. Toisaalta PCR-tutkimuksen käytöstä oireettoman COVID-19-taudin toteamisessa ei ole tutkimustietoa. Antigeenitutkimus on parempi oireettoman taudin seulonnassa, mutta kun COVID-19-taudin esiintyvyys on seulottavassa väestöryhmässä yksi 200:sta, antaa kumpikin testi suuremmalla todennäköisyydellä väärän kuin aidon positiivisen tuloksen. Lopuksi tutkielma ottaa kantaa kaupasta ostettavien antigeenitestien käyttöön eri tilanteissa. Kun COVID-19-taudin esiintyvyys on matala, pikatestit antavat todennäköisemmin vääriä positiivisia tuloksia, johtaen usean terveen henkilön käännyttämiseen esimerkiksi kaupassa tai yleisötilaisuudessa, jos sisäänpääsyyn vaaditaan negatiivinen tulos. Tutkielma sisältää laskelman hypoteettisesta tilanteesta, jossa suuren konserttitapahtuman ovilla vaaditaan yleisöltä pikatesti, tullen siihen tulokseen, että testin vaatiminen on todennäköisesti perusteltua tartuntariskin minimoimiseksi.