Browsing by Author "Savolainen, Maija"
Now showing items 1-2 of 2
-
Savolainen, Maija (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla lämpökameran ja visuaalisen ontumatutkimuksen tuomaa tietoa koiran lonkan alueen kiputilojen diagnosoimisessa. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko lämpökameratutkimuksen avulla vahvistaa visuaalisen liikkeiden arvioimisen perusteella tehtyjä havaintoja koiran liikkumisesta ja liikkumisen mahdollisesta vaikeudesta, ja voidaanko tätä tietoa soveltaa käytännön työssä. Tutkimukseen osallistui 49 koiraa, joiden lonkkanivelet oli arvosteltu virallisesti Suomen Kennelliitossa. Tutkimukseen otettiin mukaan sekä normaalilonkkaisia että lonkkanivelen kehityshäiriötä sairastavia koiria. Koiran lonkkien välisen lämpötilaerotuksen määrittämiseen käytettiin lämpökameralla otettuja kuvia, joissa näkyi koiran takaselän ja lonkan alue suoraan ylhäältäpäin kuvattuna. Lämpökamerakuvantamisen jälkeen koirille tehtiin visuaalinen ontumatutkimus, jossa niiden liikkumista arvioitiin tarkkailemalla ravilla liikkuvaa koiraa edestä ja takaa sekä ympyrällä molempiin suuntiin. Lisäksi arvioitiin koiran maahan meno, makuulta nousu, ja matalan hypyn suorittaminen. Liikkeet arvosteltiin viisiportaisen asteikon perusteella visuaalisesti havaitun liikkumisvaikeuden vakavuusasteen mukaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin koiran takaraajojen mahdolliseen ontumaan. Lisäksi koiran liikkuminen arvioitiin yleisellä tasolla. Tilastollista analyysia varten määritettiin koirien lonkan alueen lämpötilaerotuksen keskiarvot. Koirat jaettiin tilastollista analyysia varten kolmeen eri ryhmään sen mukaan, havaittiinko niillä ontumatutkimuksessa joko toisen tai molempien takaraajojen ontuma, vai olivatko ne kliinisesti ontumattomia. Tämän lisäksi koirat jaettiin viiteen eri ryhmään niiden liikkumisen yleisarvion perusteella. Aineiston käsittelyssä verrattiin lonkkanivelten välisen lämpötilaerotuksen ja ontumisen, liikkumisen yleisarvion ja ontumisen, sekä lonkkanivelten lämpötilaerotuksen ja liikkumisen yleisarvion välistä yhteyttä. Koiran lonkkanivelten alueen välisen lämpötilaerotuksen ja ontumisen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Suurimmat lämpötilaerotukset havaittiin ryhmässä, jossa koirat ontuivat vain toista takajalkaansa. Toispuolinen takajalkojen ontuma aiheuttaa yleensä painonjakautumisen epätasaisesti takaraajojen välillä, joten tutkimustulos oli odotettavissa. Pienimmät lämpötilaerotukset puolestaan havaittiin ryhmässä, jossa koirat ontuivat molempia takajalkojaan. Liikkumisen yleisarvio ja lonkkanivelten alueen välinen lämpötilaerotus eivät korreloineet keskenään. Liikkumisen yleisarvio ja ontuminen puolestaan korreloivat merkitsevästi keskenään, joka on odotettavissa ollut tulos. Tutkimustuloksia saattoi vääristää se, että tutkimukseen osallistuneiden koirien turkin laatu vaihteli suuresti. Paksu, tiivis tai pitkä karva eristää lämpökameralla havaittavan lämpösäteilyn määrää tehokkaasti, jolloin lonkan alueen todellisia lämpötiloja ei voida luotettavasti mitata lämpökameran avulla. Tutkimustulokset eivät vahvistaneet hypoteesia, että kliinisesti havaittava takaraajojen ontuma aiheuttaisi lämpökameran avulla havaittavia systemaattisia lämpötilaeroja lonkan alueelle. Lämpökameraa ei voida ilman lisätutkimuksia hyödyntää koiran lonkan alueen kiputilojen diagnosoimisessa tai vahvistaa sen avulla kliinisessä ontumatutkimuksessa havaittuja ontumia.
-
Savolainen, Maija (2022)Det huvudsakliga syftet med denna magisteravhandling är att undersöka hur socialt förtroende, samt andra individmekanismer, påverkar det politiska förtroendet hos de fem största främmande språkgrupperna i Finland. Under det senaste decenniet har invandringen till Finland ökat och litteraturgenomgången visar att det finns kunskapsluckor kring ämnet socialt och politiskt förtroende bland befolkningen med invandrarbakgrund. Följaktligen finns det vetenskaplig och samhällelig relevans för denna studie, som ämnar att öka kunskapen om människor från främmande språkgrupper, deras förtroenden och vad som påverkar deras politiska förtroende. Sådan forskning är viktig i syfte att främja integration och motverka eventuell segregation bland minoritetsgrupper. Därtill är det viktigt att främja och upprätthålla höga nivåer av förtroende, som är kännetecknande för det finländska samhället och anses gynnsamma för ett välmående demokratiskt samhälle. Avhandlingen tar avstamp i antagandet att det finns ett samband mellan socialt och politiskt förhållande. I avhandlingen analyseras statistiskt datamaterial från en enkätundersökning som genomfördes bland de fem största främmande språkgrupperna, bestående av rysk-, estnisk-, engelsk-, somalisk- och arabisktalande, bosatta i Esbo, Helsingfors och Vanda 2019 (N = 1 527). Resultaten från regressionsanalysen visar att det finns ett mycket signifikant medelstarkt positivt samband mellan socialt och politiskt förtroende. Resultaten visar också att den arabiska språkgruppen har det högsta politiska förtroendet bland de fem främmande språkgrupperna, följt av den somaliska språkgruppen. Den ryska och estniska språkgruppen innehar i sin tur det lägsta politiska förtroendet. Variabeln att känna sig som en del av det finländska samhället uppvisar också mycket signifikanta positiva samband med politiskt förtroende. Sammanfattningsvis kan konstateras att denna sambandsstudie förefaller vara den första i sitt slag i den finländska kontexten och de centrala slutsatserna är att förtroendenivåerna bland studiens respondenter är tämligen höga samt att det finns ett signifikant medelstarkt positivt samband mellan socialt och politiskt förtroende. Denna magisteravhandling kan vara en början på fortsatt forskning kring socialt och politiskt förtroende bland människor med invandrarbakgrund i Finland.
Now showing items 1-2 of 2