Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Savoranta, Ville"

Sort by: Order: Results:

  • Savoranta, Ville (2017)
    Verkkoyhteisöllisyys ja välitetty viestintä ovat muodostuneet tärkeiksi työkaluiksi diasporille kuulumisen tunteen ja identiteetin neuvotteluvälineiksi, sekä yhteydenpitovälineeksi. Aiempi tutkimus on identifioinut erityisiä siteitä joita diasporisilla populaatioilla on niin alkuperäiseen kotimaahansa sekä uuteen maahan. Nämä muodostavat olennaisen osan keskusteluista diasporien verkkoyhteistöissä. Tämän tutkimuksen kohteena on Suomen somalidiaspora, joiden verkkoyhteisöllisyyttä on tutkittu vähän. Transnationaalisuuden ja diasporisuuden teorioissa sekä internet-yhteisöjen verkostoituneessa luonteessa on havaittu vahvojen tilallisen elementtien piirteitä, mitkä ovat olennaisia näiden toiminnalle. Tämän johdosta tutkimus tukeutuu tilallisuuden teoriaan metodologisen lähestymistavan kehityksessä. Tavoitteena on tutkia kuinka Suomen somalidiaspora luo, järjestyy ja ylläpitää verkkotiloja. Näille verkkoyhteisöille tyypilliset haasteet sekä usein käsitellyt aiheet ovat myös tärkeä tutkimuksen kohde. Analyysiin käytetään myös kahta muuta viitekehystä, mitkä keskittyvät transnationaalisuuden teoriaan ja diasporian positiohon. Tutkimus perustuu Suomen somalidiasporan piirissä suoritettuihin puolistrukturoituihin haastatteluihin. Haastattelut on kerätty käyttämällä niin kutsuttua lumipallo-menetelmää. Tutkimusaineisto koostuu 16 haastattelusta. Tutkimuksen päälöydös osoittaa Suomen somalidiasporan jäsenien ylläpitävän verkossa monipuolisia sitoumuksia sekä käyttävän sosiaalista media hyvin vastaavalla tavalla kuin muut ryhmät. Joitakin diasporisia erityispiirteitä voidaan kuitenkin eritellä yhteisöistä. Ensimmäisenä näistä nousee esiin kielen käyttö niin hallinnan välineenä sekä mahdollistajana. Myös kulttuurillinen toisintaminen sekä hybridisaatio nousevat merkittävään rooliin ryhmien keskusteluissa. Transnationaalisuus esiintyy ryhmissä useiden erilaisten aktiviteettien kautta, mitkä välittyvät haastateltavien sosiaalisen median käytön kuvauksista. Tutkimuksen tulokset kritisoivat oletusarvoista lähestymistapaa diasporisten erityisyyksien tutkimukseen ja tapaustutkimuksiin nojaavaa lähestymistapaa diasporien nopeasti muuttuvan verkkokulttuurin tutkimuksessa. Avoimet metodologiat kuten tämän tutkimuksen spatiaalinen lähestymistapa esitetään parempana tapana luoda edustavampi kuva näistä monipuolisista verkkokulttuureista.