Browsing by Author "Saxelin, Inni"

Tutkielma käsittelee lapsen kuulemista huolto- ja tapaamisriidoissa. Lapsen kuulemisen merkitystä on korostettu viime vuosikymmeninä runsaasti. Nykyisin lapsen omiin oikeuksiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, eikä lasta nähdä enää ainoastaan suojelun kohteena. Tutkielmassa keskitytään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (8.4.1983/361, LHL) lapsen kuulemista ja mielipiteen selvittämistä koskevien säännösten tulkitsemiseen ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna. Tutkielmassa tarjotaan myös ehdotuksia ihmisoikeuksien paremmasta toteutumisesta koskien lapsen kuulemista. Aihetta käsitellään pääosin oikeuskirjallisuuden, YK:n lapsen oikeuksien komitean antamien yleiskommenttien ja suositusten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen kautta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artikla takaa lapselle oikeuden osallistua ja vaikuttaa häntä koskevassa asiassa. Toisaalta lapselle tulee taata osallistumisoikeuden lisäksi myös yleissopimuksen 3 artiklan mukainen suojelu. Tutkielmassa käsitelläänkin lapsen etua ja suojelua suhteessa hänen oikeuteensa tulla kuulluksi. Lapselle ei saisi aiheutua kuulemisesta haittaa, eikä hän saisi joutua huoltoriidan keskelle. On myös tilanteita, joissa lapsen kuulemisesta on hänen hyvinvointinsa vuoksi luovuttava kokonaan. Lapsen kuulemista koskevissa kysymyksissä on aina punnittava lapsen suojelun ja osallistumisoikeuden intressejä keskenään. LHL:n mukaan lasta voidaan kuulla joko sosiaalitoimen selvityksen kautta tai tuomioistuimessa suoraan. Mikäli tuomioistuin ei koe tarpeelliseksi selvityksen hankkimista eikä myöskään lapsen kuuleminen tuomioistuimessa tule kyseeseen, riittää lapsen mielipiteen selvittäminen vanhempien toimesta. Ihmisoikeuksien valossa lapsen etu on aina ensisijaisesti otettava huomioon kuulemistapaa harkittaessa. Tutkielmassa käsitellään näitä kuulemisen toteuttamistapoja ja niiden edellytyksiä sekä mahdollisia ongelmakohtia ihmisoikeusnäkökulmasta arvioituna. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi iän ja kehitystason merkitystä lapsen kuulemisessa, pohditaan lapsen kuulemiselle LHL:ssa asetettuja ohjeellisia ikärajoja sekä asiantuntija-avustajan hyödyntämistä tuomioistuimessa tapahtuvassa kuulemisessa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että lapsen tulisi saada ilmaista mielipiteensä suoraan tuomarille näin halutessaan. Tutkielmassa onkin katsottu, että tällaiseen lapsen esittämään pyyntöön tulisi aina suostua, jollei lapsen suojelu ehdottomasti edellyttäisi toisin. Tutkielmassa on ehdotettu myös, että tuomari voisi osallistua sosiaalitoimessa tapahtuvaan kuulemiseen. Lasta koskeva huoltoriita on ratkaistava lapsen edun mukaisesti (LHL 10.1 §). Lapsen mielipide on otettava huomioon ratkaisua tehtäessä, mutta kuulemisen merkitykseen ja tarkempaan painoarvoon päätöksenteossa vaikuttaa muun muassa lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsen mielipiteen saamaa juridista painoarvoa on arvioitu oikeuskäytännössä informed consent –kriteeristön avulla. Tutkielman loppupuolella tarkastellaan myös näitä aiheita. Esiin nousee myös pohdinta lapsen tahdon ja edun vastakkainasettelusta. Lapsi ei saa tulla huoltoriidassa ratkaisijan asemaan, vaan lapsen mielipide tulee ottaa huomioon osana muuta ratkaisumateriaalia. Lisäksi arvioidaan kuulemisen merkitystä tarkemmin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen näkökulmasta.