Browsing by Author "Sayeed-Nuutilainen, Sharodi"

Tämä tutkielma tarkastelee Kansainliiton ja sen alaisen Saarin alueen hallintokomission talouspoliittisia intressejä Saarin mandaattialueella, sekä institutionaalista vallankäyttöä, jonka avulla intressejä on pyritty edistämään. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä talouspoliittisia intressejä Saarin mandaattialueeseen kohdistui ja millä retorisilla keinoilla niitä on edistetty. Sen lisäksi tutkielma selvittää, miten valta-asetelmia on hyödynnetty retorisin keinoin Saarin alueen hallinnoinnissa, millaisia vaikutuksia institutionaalisella vallankäytöllä on ollut Saarin alueelle ja millaiset olosuhteet mandaattijärjestelmä on mahdollistanut institutionaaliselle vallankäytölle. Tutkielman aineisto koostuu Saarin alueen hallintokomission vuosien 1920–1935 aikana tuottamista määräaikaisraporteista. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka menetelmänä toimii retorinen analyysi. Retorisen analyysin keskeisin tavoite on selvittää analysoitavan tekstin tavoitteet. Aineisto on koodattu kahdeksan eri koodiluokan perusteella, jotka määrittyivät retorisen analyysin keinoihin pohjautuen. Aineiston koodaus on tehty Atlas.ti -ohjelman avulla. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että Kansainliiton yhteisiksi muodostuneet talouspoliittiset intressit Saarin alueella on esitetty hyväntahtoisina. Sen sijaan Saarin alueen hallintokomission sisäiset intressit olivat osaksi omaa etua tavoittelevia ja osaksi Kansainliiton yhteistä linjaa mukailevia. Aineistossa esiintyvät retoriikan keinot voidaankin nähdä omien intressien ajamisen ja diplomaattisen toimijuuden tasapainotteluna. Lisäksi, Saarin alueen hallintokomission voidaan nähdä käyttäneen valtaansa edukseen erityisesti taloudellisen valvonnan, investointien ohjaamisen, lainsäädäntöön vaikuttamisen ja poliittisen vaikutusvallan keinoin. Institutionaalisella vallankäytöllä on voinut olla sekä edullisia että haitallisia vaikutuksia Saarin alueelle. Tutkielman analyysin tuloksilla on kaksi keskeistä merkitystä. Hallintokomission sisäisten intressien edistämisellä ja tapahtuneella institutionaalisella vallankäytöllä on voinut olla vaikutusta Kansainliiton tehokkuuteen diplomaattisena toimijana. Sen lisäksi Kansainliiton legitimiteetti ja uskottavuus 1900-luvun alun keskeisenä diplomaattisena toimijana voi asettua kyseenalaiseksi tulosten perusteella.