Browsing by Author "Schneider, Oxana"

Tutkielman aiheena on taidegraafikkona ja propagandaposliinin suunnittelijana maineensa luonut venäläinen taiteilija Sergej Čehonin. Tutkielman pääasiallisena tehtävänä on tutkia Čehoninin elämäkertaa ennen vallankumousta ja vallankumouksen aikana ja käsitellä hänen tunnetuimman eli posliinituotantonsa suosion johdosta vähemmälle huomiolle jääneitä muita taideteoksia, joissa näkyy sekä pietarilaisen Mir Iskusstva (Taiteen maailma) -liikkeen filosofiaa että vallankumoustematiikkaa ja uuden taiteen, avantgarden, vaikutusta. Tämän lisäksi tutkielmassa pohditaan, miksi Čehoninin tuotanto jää jopa tänäkin päivänä vaille huomiota. Tutkielmassa analysoidaan vuosina 1918–1919 ilmestyneen Sirena-kirjallisuuslehden kansikuvia, joita Čehonin teki päätoimittaja ja akmeistirunoilija Vladimir Narbutin pyynnöstä. Čehoninin biografian avulla pyritään ymmärtämään taiteilijan suhdetta tähän tuotantoonsa. Čehoninin elämäkerran kuvauksessa on käytetty apuna aikalaismuistelmia, uudempaa tutkimuskirjallisuutta, taidekriitikoiden kirjoituksia sekä monografiaa, joka ilmestyi jo Čehoninin elinaikana. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Čehonin oli aktiivinen Mir Iskusstvan modernistisen liikkeen toisen sukupolven jäsen, jolla oli vahvoja yhteyksiä ryhmän ensimmäisen sukupolven taiteilijoihin. Samalla tutkimus osoittaa, että Čehonin kuului Mamontovin Abramcevon taidepiiriin, joka selvästi vaikutti hänen taidetyylinsä muotoutumiseen. Vallankumouksen aikana hän liittyi futuristiseen liikkeeseen, mikä myös heijastui hänen tuotannossaan. Tutkielman tulokset osoittavat, että Sirena-lehden ilmestymisvuonna Venäjän kulttuuripolitiikka suhtautui kriittisesti aikaisempaan kulttuuriperintöön, mutta Sirena peräänkuulutti kulttuuriperinnön säilyttämistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aika, jolloin Sirena-lehti ilmestyi, oli myös käännekohta Čehoninin uralla. Sirenassa Čehonin kokeili uusia ilmaisutapoja ja tyylejä, hänen työssään näkyi avantgarden ominaispiirteitä. Samalla hän hyödynsi taiteessaan Mir Iskusstvan keskeisiä periaatteita kuten eklektisyyttä, symbolismia, intertekstuaalisuutta ja polysemiaa. Lopputuloksena voidaan sanoa, että Čehonin oli niitä taiteilijoita, jotka halusivat säilyttää kahden aikakauden välisen yhteyden.