Browsing by Author "Schulgin, Ida Sofia"

Tutkimus on osin tehty kartoittamaan runoilija Vera Bulitšille paikka Suomen kirjallisuushistorioissa. Niissä ei ole mainintaa Suomessa kirjoitetussa emigranttikirjallisuudesta. Pietarilaisen kulttuurikodin tytär Vera Bulitš (1898-1954) emigroitui Suomeen vuonna 1917. Täällä hänestä kasvoi runoilija ja monipuolinen kulttuuritoimija. Varsinaisen toimeentulonsa Bulitš sai kirjastonhoitajana useissa eri kirjastoissa venäläisen kirjallisuuden asiantuntijana. Tutkimus on henkilö- ja kulttuurihistoriallinen työ, joka käsittelee Bulitšin tuotantoa transnationaalisen, ylirajaisen, kirjallisuudentutkimuksen perspektiivistä. Tutkimus on aineistolähtöinen. Aineisto koostuu Bulitšin runokokoelmaan, Myrskyn kaatamia puita (1947), kuuluvien neljän runon raakakäännöksistä ja Bulitšin henkilökohtaisen arkiston materiaaleista. Ne valaisevat hänen kulttuuritoimijuuttaan muun muassa Suomen ruotsinkielisessä yhteisössä, suomenkielisen runouden venäjäntäjänä ja venäläisen kirjallisuuden asiantuntijana. Vera Bulitšin lyriikka luetaan kuuluvaksi venäläiseen emigranttikirjallisuuteen. Hänen lyriikkansa on luonnehdittu kuuluvan myös venäjän kirjallisuuden hopeakauden piiriin. Tutkimuksen metodologia on monitieteellinen, ja analyysiosuudessa hyödynnän lyriikan lähilukua. Natalia Baschmakoffin ja Temira Pachmussin teokset koskien emigranttikirjallisuutta ja suomenvenäläisyyttä ovat tutkimuksessa avainteoksia. Tutkimus tukeutuu Hanna-Leena Nissilän ylirajaisen kirjallisuudentutkimuksen teorioihin. Historiallisessa kontekstissa toinen maailmansota vaikutti ratkaisevasti Suomen poliittisiin painotuksiin. Siitä johtuen venäläisyyttä sovitettiin erilaisiin kehyksiin suhteessa valtaväestöön sodanjälkeisessä Suomessa. Tutkielmassa historiallinen aika keskustelee Bulitšin sodanaikaisen lyriikan ja sodanjälkeisen toimintansa kanssa. Valitsemani transnationaaliset näkökulmat osoittavat, että Bulitšin toiminta ja tuotanto on Suomessa jäänyt leimallisesti hänen kansallisuutensa varjoon, suppean venäjää taitavan kulttuuripiirin omaisuudeksi. Olen tutkielmani avulla pyrkinyt korjaamaan tilanteen nostamalla esille Bulitšin tuotannon ja toiminnan. Tutkielmani raakakäännökset Bulitšin lyriikasta ovat runoilijan ensimmäisiä suomenkielellä luettavissa olevia kokonaisia runoja. Vera Bulitš oli rajoja hiljaisesti rikkonut maahanmuuttaja.