Browsing by Author "Segersvärd, Olli"

Tutkielma käsittelee vastuunjakoa kortinhaltijan ja korttiyhteisön välillä tilanteissa, joissa luottokorttia on käytetty oikeudettomasti. Tutkimuksen aiheen kannalta tärkein normisto on maksupalvelulaki ja erityisesti sen 7 luvun 62 pykälä. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, miten vastuunjako määräytyy erilaisissa olosuhteissa ja miten oikeustilaan on vaikuttanut EU:n maksupalveludirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan huolimattomuuden arviointia, sillä se on usein ratkaiseva tekijä vastuunjaon kannalta. Oikeusvertailullisesti tarkastellaan myös Ruotsin lainsäädäntöä ja sitä, miten maksupalveludirektiivi on siellä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ensimmäisessä luvussa esitellään ja rajataan tutkielman aihe sekä käydään läpi tutkielman lähteet. Toinen luku avaa tutkielman avainkäsitteitä, keskittyen erityisesti luottokorttiin. Kolmannessa luvussa käsitellään itse vastuunjakoon liittyvää oikeudellista problematiikkaa. Aluksi käydään läpi ennen maksupalveludirektiivin implementoimista voimassa ollut lainsäädäntö. Seuraavaksi esitellään maksupalvelulain oikeudetonta käyttöä koskevat säännökset yksittäisiin oikeussääntöihin pilkottuna ja johdetaan niistä lain esitöiden ja relevantin oikeuskäytännön avulla toimivia tulkintaohjeita. Maksupalvelulain jälkeen tarkastellaan Ruotsin lainsäädännön vastaavia säännöksiä ja haetaan selityksiä siihen, mistä erot Suomen lainsäädäntöön johtuvat. Lopuksi vielä paneudutaan huolimattomuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin, hakien tukea erityisesti vahingonkorvaus- ja rikosoikeuden pitkästä tulkintaperinteestä. Tutkielman lopuksi vedetään vastuunjakoon liittyvät tulkintaohjeet yhteen ja arvioidaan, miten hyvin tutkimuskysymyksiin pystyttiin vastaamaan. Vaikka tutkielma on rajattu käsittelemään vain luottokortteja, voidaan sen tuloksia soveltaa analogisesti muihinkin maksuvälineisiin, joiden käyttöön on oikeutettu vain määrätty henkilö. Siten soveltumisalan ulkopuolelle jäävät käteiseen rinnastuvat maksuvälineet, joiden haltija on aina oikeutettu niitä käyttämään. Tutkielmassa käsitellään ainoastaan kortinhaltijan ja korttiyhteisön välistä oikeussuhdetta, joten esimerkiksi maksun vastaanottajan, eli kauppiaan, vastuu laiminlyönneistään korttiyhteisölle tai korttia oikeudettomasti käyttäneen sivullisen vastuu kortinhaltijalle jäävät kokonaan tutkielman ulkopuolelle. Lisäksi tutkielmassa käsitellään vain vastuuta oikeudettoman käytön tilanteissa, joten muut osapuolten väliset vastuut jäävät myös tutkielman ulkopuolelle.