Browsing by Author "Selenius, Sofia"

Tavoitteena tässä tutkielmassa oli selvittää, voiko kynsilakan kontekstissa tehtävällä kokeellisella työskentelyllä herättää lukion kemian opiskelijoissa tilannekohtaista kiinnostusta. Tilannekohtainen kiinnostus on merkittävä sekä yleisin opetustilanteissa vaikuttava kiinnostuksen muoto. Lähtökohtana tutkielmalle oli tarve lisätä kemian opetuksen kiinnostavuutta, sillä opiskelijat menettävät ajan mittaan kiinnostustaan luonnontiedeaineita kuten kemiaa kohtaan. Syitä kiinnostuksen vähenemiselle on muun muassa se, että kemia koetaan vahvasti teoreettiseksi ja arkielämästä irralliseksi oppianeeksi. Kynsilakan kemia on uusi näkökulma kontekstuaalisen kemian opetuksen tutkimukseen, jolla on paljon mahdollisuuksia kemian teoriasisältöjen opetukseen kytköksissä arkielämään. Tutkielma toteutettiin yksisyklisenä kehittämistutkimuksena, jossa kartoitettiin kontekstuaalisen opetuksen ja kokeellisen työskentelyn mahdollisuuksia kiinnostuksen tukemiseen sekä kynsilakan kemian kontekstin mahdollisuuksia lukion opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Näiden pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti kehitettiin kokeellinen opetuskokonaisuus kynsilakan kontekstissa kiinnostuksen tukemiseksi lukion kaikille pakollisessa kemian opetuksessa. Kehittämistutkimuksessa vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen, josta kolmas sisältää päätutkimuskysymyksen lisäksi laadullisesti täydentävän alitutkimuskysymyksen: 1.) Millaisia mahdollisuuksia kontekstuaalista opetusta ja kokeellista työskentelyä yhdistävällä opetuskokonaisuudella on kemian kiinnostavuuden tukemisessa? 2.) Millaisia mahdollisuuksia kynsilakkakonteksti tarjoaa lukion opetussuunnitelman (2019) mukaiseen opetukseen moduuleissa KE1 ja KE2? 3.) Kokevatko lukiolaiset tilannekohtaista kiinnostusta kynsilakan kontekstissa tehtävän kokeellisen työkokonaisuuden aikana? a.) Miten tilannekohtaisen kiinnostuksen eri osa-alueet ilmenevät lukiolaisen kokemuksissa työkokonaisuuden aikana? Kehittämistuotos koostuu kahdesta kokeellisen työn ohjeesta sekä diaesityksestä, jotka muodostavat noin 75 minuuttia kestävän opetuskokonaisuuden lukion ensimmäiseen opintojaksoon eli moduuleihin KE1 Kemia ja minä sekä KE2 Kemia ja kestävä tulevaisuus. Kokeellisten töiden yhteydessä käsitellään havaintojen ja pohdintakysymyksien avulla lukion opetussuunnitelman mukaisesti niihin liittyviä kemian sisältöjä ja käsitteistöä, muun muassa aineen rakennetta ja ominaisuuksia, seostyyppejä, poolisuutta ja liukoisuutta sekä arjen aineiden turvallisuutta. Lisäksi työohjeissa on lisälukemista töiden taustateoriasta opettajalle ja aiheesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kehittämistuotosta testattiin empiirisenä tapaustutkimuksena lukiolaisilla käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Tulosten perusteella kehittämistuotoksen mukaisen opetustilanteen aikana lukiolaiset kokivat tilannekohtaisen kiinnostuksen kaikkiin kolmeen eri osa-alueeseen liittyviä kokemuksia eli kehittämistuotos koettiin kiinnostavana opetusmenetelmänä. Tulokset ovat kannustavia kynsilakan kemian kontekstissa tehtävälle jatkotutkimukselle. Jatkotutkimusaiheiksi voidaan ehdottaa esimerkiksi muiden opetukseen liittyvien ilmiöiden kuten oppimisen tutkimista kynsilakan kontekstissa tapahtuvan opetuksen yhteydessä, sekä opettajien näkökulman tutkimista kartoittamalla heidän tarpeitaan tämän tutkielman kehittämistuotoksen kaltaiselle opetuksen materiaalille.