Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Seppälä, Janika"

Sort by: Order: Results:

  • Seppälä, Janika (2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen median vaikutuksia organisaatioviestintään. Tutkielman alussa on pidetty sosiaalisen median saavuttamasta suosiosta huolimatta mahdollisena, ettei ilmiö ole kaikilla toimialoilla tai kaikissa organisaatioissa merkittävä viestinnän kanava. Tutkimuskysymyksenä on, miten organisaation voi yhdistää sosiaalisen median osaksi sidosryhmäviestintää? Teoriaosuudessa tarkastellaan Åbergin teoriaa viestinnän viidestä eri funktiosta organisaatiossa, sekä näitten sijoittumista kaksiulotteisen tulosviestinnän mallissa. Nämä luovat taustaa sille, mitä kaikkea organisaatioiden viestintä käsittää ja mitä viestinnällä organisaatioissa tavoitellaan. Perustoimintojen tukeminen, työyhteisön pitkäjänteinen profilointi, kiinnittäminen, informointi ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat kaikki funktioita, joihin sosiaalinen media on mahdollista ottaa osaksi organisaatioviestinnän toimenpiteitä. Painopiste tutkielmassa on ulkoisen viestinnän kontekstissa. Sidosryhmäviestinnän avainkäsitettä avataan käyttämällä teoriaosuudessa lähteenä erityisesti Elisa Juholinia. Kolmas merkittävä näkökohta tutkielmassa on yhteiskuntien kehittyminen verkostoyhteiskunnaksi. Työn avainlähteenä toiminut Castells on painottanut teknologisen kehityksen ja verkon eli internetin osuutta muutoksessa. Matikainen on lainannut Castellsin ajatuksia kirjoittaessaan edelleen verkostotaloudessa, jossa ihmisten elämä on yhä enemmän markkinoiden läpäisemää, ja sosiaalinen media on olennainen osa näitä markkinoita. Luoma-ahon teorian avulla tarkastellaan, mitä erilaisia palveluita ja toimintomalleja sosiaaliseen mediaan lopulta kuuluu. Tapaustutkimuksen kohteena työssä on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja tämän jäsenyrittäjistä muodostuva sidosryhmä. Kuljetus- ja logistiikka-ala on mielenkiintoinen kohde tutkia sosiaalisen median käytön suhteen, sillä ammattikuljettajien työ ei ole tietokoneen ääressä suoritettavaa toimistotyötä, joka tarjoaisi otolliset suhteet sosiaalisen median käytölle osana työnkuvaa. Ammattikuljettajien suhtautumista sosiaaliseen mediaan ei ole myöskään aikaisemmin Suomessa tutkittu pro gradun mittakaavassa. Tutkielman empiirisen osuuden aineistoa kerättiin vuoden 2011 kesän aikana jäsenyrittäjiltä kyselytutkimuksella. Tutkimusote on ensisijaisesti kvantitatiivinen. Tähän on yhdistetty laadullista tutkimusta vastaajien omin sanoin antamien vastausten sisällön erittelyllä toteutetun teemoittelun kautta. Kyselyyn saaduista vastauksista erottui kriittinen suhtautuminen sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median kulutus jäi vastaajilla alle tuntiin päivässä. Seuratuimpia sosiaalisen median palveluita olivat sanomalehtien verkkoversioiden keskusteluosiot ja muut keskustelufoorumit, Facebookin ollessa kolmannella sijalla. Entistä vapaamuotoisempaa keskustelua jäsenyrittäjien ja katto-organisaation välille toivottiin kyselyn tuloksissa, ja enemmistö vastaajista suhtautui myönteisesti ammatista kertovien asioiden lisäämiseen internetiin ja kertoi myös tällaisia seuraavansa. Siten potentiaalia sosiaalisen median käytön lisäämiselle organisaation viestinnässä on olemassa. Työn rakentuminen jatkui vuoden 2013 joulukuun alkuun saakka. Johtopäätöksissä vastataan aineiston pohjalta tutkielman pääongelmaan eli tutkimuskysymykseen. Yhdistämällä eri lähteet tavoitellaan erilaisiin organisaatioihin sovellettavissa olevaa vastausta tutkimuskysymykseen.