Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Seppäniemi, Tatu"

Sort by: Order: Results:

  • Seppäniemi, Tatu (2022)
    Osakeyhtiölain systematiikassa osakeyhtiön rahoitus jaetaan oman pääoman ehtoiseen ja vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Käytännössä osakeyhtiön vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ja tähän liittyvät rahoitussopimukset ovat keskeisessä asemassa yhtiön varainhankinnassa. Kotimaiseen rahoituskäytäntöön angloamerikkalaisilta markkinoilta rantautunut rahoitusinstrumentti on saatavan sopimusperusteinen alistaminen. Saatavan alistaminen toteutetaan yleisimmin alistussopimuksella. Yleisellä (vakuusvastuun) rajoituslausekkeella käsitetään vakuus-, takaus- tai alistussopimukseen sisällytettävää sopimusehtoa, jonka tarkoituksena on rajoittaa annettavan rahoitusinstrumentin laajuus siihen, mikä on osakeyhtiölain pakottavien säännösten näkökulmasta sallittua ja yhtiön johdon henkilökohtaisen vastuun rajoittamiseksi välttämätöntä. Tutkielmassa tutkitaan lainopin metodein yleisiä rajoituslausekkeita ja alistussopimuksia osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden valossa sekä rajoituslausekkeiden, alistussopimusten ja sanottujen periaatteiden yhteensovittamista erityisesti konsernitilanteissa. Tiedonintressi kytkeytyy sen selvittämiseen mitä oikeudellisia ja tosiasiallisia vaikutuksia yleisellä rajoituslausekkeella ja sen sisällyttämisellä rahoitusdokumentaatioon on tai voi olla, ja palveleeko yleinen rajoituslauseke yhtiön etua ja tulisiko rajoituslausekkeita ylipäätään sisällyttää alistussopimuksiin. Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että sisällyttämällä rajoituslauseke alistussopimukseen, altistetaan sopimus rajoituslauseketta koskeville tulkinnanvaraisuuksille. Tulkinnanvaraisuudet liittyvät rajoituslausekkeen tosiasiallisiin ja oikeudellisiin vaikutuksiin sekä ennen kaikkea laittomaan varojenjakoon ja rahoitusavun kieltoon. Lisäksi alistussopimuksiin liittyy itsessään osakeyhtiö- ja esineoikeudellisia tulkinnanvaraisuuksia. Esineoikeuteen luettavat sivullissitovuuteen liittyvät kysymykset jäävät alistussopimusten tulevaisuuden kehityksen varaan. Tutkielmassa esitetään myös vaihtoehtoja rajoituslausekkeen käytölle.