Browsing by Author "Silvennoinen, Joel"
Now showing items 1-2 of 2
-
Silvennoinen, Joel (2023)Tutkielmassa tarkastellaan Georg Henrik von Wrightin mielenfilosofiaa hänen varhaisemman teonfilosofiansa avulla. Von Wrightin teonfilosofia tunnetaan nimellä analyyttinen hermeneutiikka, mutta tätä nimeä ei tavallisesti yhdistetä hänen mielenfilosofiaansa. Tämä tutkielma pyrkii osoittamaan, että von Wrightin mielenfilosofiassa on kyse samoista tieteenfilosofisista periaatteista kuin hänen teonfilosofiassaan. Tutkimuskysymyksenä on, mitä Georg Henrik von Wrightin analyyttinen hermeneutiikka tarkoittaa mielenfilosofisena näkemyksenä. Tutkielma perustuu ensisijaisesti von Wrightin teoksiin Explanation and Understanding (1971) ja In the Shadow of Descartes (1998), joiden olennaisia ideoita avataan von Wrightin muun filosofisen tuotannon sekä kommentaarikirjallisuuden avulla. Tutkielman ensimmäisessä osassa jäsennetään ja selvennetään, mitä analyyttinen hermeneutiikka tarkoittaa von Wrightin teonfilosofiassa. Analyyttisen hermeneutiikan ydin kiteytyy siihen, että ihmisen käyttäytymistä koskevilla kausaalisilla ja teleologisilla selityksillä on toisistaan riippumattomat explanadat, ja selitysten todentamisessa on kyse eri asioista: kausaalinen selittäminen koskee fysikaalisia tosiseikkoja ja on empiirinen kysymys, kun taas teleologinen selittäminen koskee intentionaalisia tosiseikkoja ja on semanttinen kysymys. Tutkielman toisessa osassa analyyttisen hermeneutiikan teoreettinen jäsennys kytketään von Wrightin mielenfilosofiaan: kausaalinen selittäminen koskee fysikaalisia ilmiöitä ja ominaisuuksia, eli ruumiin neurofysiologisia tapahtumia, ja teleologinen selittäminen koskee mentaalisia ilmiöitä ja ominaisuuksia, eli mielen intentionaalisia tapahtumia, jotka muodostavat psyko-fysikaalisen parallelismin. Seuraavaksi von Wrightin psyko-fysikaalista parallelismia verrataan lähihistorian mielenfilosofista keskustelua hallinneisiin näkemyksiin ja ideoihin. Lopuksi selvennetään, mitä von Wright tarkoittaa episteemisellä, kausaalisella ja semanttisella prioriteetilla, joihin hänen psyko-fysikaalisen parallelisminsa a priori argumentaatio perustuu. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Georg Henrik von Wrightin mielenfilosofia perustuu yhdenmukaisiin tieteenfilosofisiin periaatteisiin kuin hänen teonfilosofiansa, joten näkemyksestä voidaan puhua analyyttisena hermeneutiikkana. Mielenfilosofisena näkemyksenä analyyttinen hermeneutiikka tarkoittaa: etteivät mieli ja ruumis ole kaksi eri substanssia, vaan tosiseikkoja samasta neutraalista todellisuudesta; niiden suhde ei ole kausaalinen, vaan semanttinen; eivätkä ne redusoidu toisiinsa tai ole keskenään identtisiä, vaan mieli ja ruumis ovat kaksi aspektia yhdestä ja samasta käyttäytymisestä, joista toinen koskee tarkoituksia ja toinen neurofysiologiaa.
-
Silvennoinen, Joel (2020)High amounts of H2 have been observed worldwide in deep bedrock aquifers. Sources and interaction processes of H2 within bedrock are poorly known so far, but recognizing those are important on order to identify risks related to various deep bedrock utilizing projects, such as repository of the nuclear waste. Aim of this study was to investigate if there is a correlation between H2 or fractionation factor α (H2O–H2) and the lithology of the host rock. In addition, several proposed low temperature H2 producing processes were reviewed via literature in order to investigate if α (H2O–H2) might help to identify the source of H2. In this study, H2 isotope data collected in previous studies in Finland from Pori, Pyhäsalmi, Juuka and Outokumpu deep bore holes representing various lithologies were used. In addition to α (H2O–H2), other parameters such as relative gas volumes, isotopic composition of water, temperature data, water pH, H2/He ratio of gasses were summarized. As part of the study, in the summer of 2019 new sampling was conducted in the Pinomäki borehole, in Pori by using tube sampling method and also field measurements were applied. Samples were later analyzed with ion chromatographic and spectrometric methods. In the results, isotope geochemical analyses were applied by using H2O–H2 system as a geothermometer. Results of the water analysis from Pori borehole were consistent with previous studies thus confirming two distinct water layers. Volume of H2 (0,4 %) differed considerably when compared with the previous study (28 %). Results of the isotopic composition of the hydrogen gas revealed extremely low values from -816 to -848 ‰ relative VSMOW which are among the most depleted δ2H-H2 values ever measured in the world. According to isotope analysis, in most of the boreholes in the study, except Outokumpu, H2 is not in equilibrium with groundwater when compared to in situ temperatures. α (H2O–H2) values were partially in similar range as fractionation related to some specific hydrogen forming processes, but there wasn’t a clear connection and values from different processes were overlapping each other. H2O–H2 system re-equilibrates relatively fast in a geologic timescale, which means that the possible isotopic fingerprint of H2 origin is lost. On the other hand, since H2 was clearly in a disequilibrium state, it might indicate the presence of possible active H2 forming processes. There wasn’t any clear correlation with host rock lithology and H2 concentration nor α (H2O–H2) either, except in Juuka, where lithology, α (H2O–H2), pH, and H2/He ratio summoned with high H2 volume (12,8 %) strongly indicates serpentinization as origin of H2. There are many challenges in the sampling of deep and narrow bore holes, especially related to the intention of preserving original conditions and also preventing gas contamination. In addition to further H2 sampling, recommendations for further studies include studying H2 producing reactors to investigate the effect of different H2 forming process to the isotope fractionation of H2.
Now showing items 1-2 of 2