Browsing by Author "Silventoinen, Annina"

Tutkielmassa tarkastellaan geneeristä du-pronominia saksan- ja ruotsinkielisissä foorumikeskusteluissa. Kyseessä on kontrastiivinen tutkimus, jonka tarkoitus on selvittää yhtäältä, mitä referenttejä ja funktioita geneerisellä du-pronominilla on saksassa ja ruotsissa, toisaalta, mitä eroja du-pronominin käytössä on kielten välillä. Teoriataustana toimivat tutkimukset, jotka käsittelevät geneeristä yksikön toista persoonaa yleisesti sekä sen referenssiä ja funktioita eri kielissä. Aiempi tutkimus nostaa esiin, että ilmiön tulkinta sijoittuu jatkumolle geneerisen ja kuulijaviitteisen väliin ja että tulkinta on aina vahvasti kontekstisidonnainen. Lisäksi tutkielmassa esitellään foorumitekstit tekstilajina ja kontrastiivisen kielitieteen peruskäsitteitä ja periaatteita. Tutkimus on kontrastiivinen ja pääasiassa kvalitatiivinen, mutta sitä havainnollistetaan kvantitatiivisin tuloksin vertailun tukena. Aineistona on käytetty World of Warcraft -peliin liittyviä foorumikeskusteluja, joista on kerätty kaksisataa du-pronominia kummastakin kielestä. Pronominit luokitellaan referenssi- ja funktiokategorioihin, jotka perustuvat aiemmissa tutkimuksissa käytettyihin kategorioihin sekä itse aineistoon. Saksankieliset du-pronominit viittaavat aineistossa yhteensä neljään eri referenttiin: yleiseen mutta rajattuun ryhmään, lukijaan ja yleiseen rajattuun ryhmään, kirjoittajaan itseensä sekä kirjoittajaan itseensä ja yleiseen rajattuun ryhmään. Ruotsinkieliset du-pronominit viittaavat kuuteen eri referenttiin: yleiseen rajaamattomaan ryhmään, yleiseen rajattuun ryhmään, lukijaan ja yleiseen rajattuun ryhmään, kirjoittajaan itseensä, kirjoittajaan itseensä ja yleiseen rajattuun ryhmään sekä kolmanteen persoonaan. Du-pronominin funktiot on jaettu primääreihin eli yleisiin sekä sekundääreihin eli kontekstisidonnaisiin funktioihin, jotka on nimetty esiintymiskontekstinsa mukaan. Primäärit ja sekundäärit funktiot esiintyvät aina samanaikaisesti ja päällekkäin. Primäärejä funktioita ovat sekä saksan- että ruotsinkielisessä aineistossa samaistuminen, yleistäminen ja itsestä etäännyttäminen. Saksan aineistossa sekundäärejä funktioita ovat neuvo, fakta, mielipide, hypoteesi, kokemus ja itsenpuhuttelu. Ruotsin aineistossa esiintyvät samat sekundäärit funktiot paitsi itsenpuhuttelu. Primäärien ja sekundäärien funktioiden ulkopuolelle jää tehtävä, joka toteutuu pronominien vaihtelussa referenssin ja funktioiden suuntaamisena tai rajaamisena. Tutkielman lopulla kuvataan, kuinka konteksti, referenssi ja funktiot nivoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen tulos on, että saksankielistä du-pronominia käytetään lukijaviitteisemmin, kun taas ruotsinkielistä käytetään viittaamaan yleisempään referenttiin. Saksankielisissä keskusteluissa funktiot painottuvat samaistumiseen neuvoissa ja faktoissa. Ruotsinkielisissä keskusteluissa funktiot painottuvat niin ikään samaistumiseen neuvoissa ja faktoissa mutta myös samaistumiseen hypoteeseissa ja itsestä etäännyttämiseen kokemuksissa. Tutkielmassa päädytään siihen johtopäätökseen, että saksassa pronominilla pyritään voimakkaammin, henkilökohtaisemmin ja autoritäärisemmin samaistamaan neuvoihin ja faktoihin ja hyväksymään ne. Ruotsinkielisissä keskusteluissa tavoite on välttää omien kokemusten tai itsen korostamista, ja niissä pyritään solidaarisuuteen, yhteisymmärrykseen, kokemusten jakamiseen ja niihin samaistamiseen.