Browsing by Author "Similä, Ville"

1970-luvun puoliväli oli Suomen talouspolitiikassa etsikkoaikaa. Vuoden 1973 öljykriisin myötä heikentynyt vientikysyntä johti vaihtotaseen voimakkaaseen heikkenemiseen vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Samaan aikaan inflaatio kohosi ennätyslukemiin heikentäen maan kansainvälistä kilpailukykyä. Vuosina 1975–1976 talouspolitiikan tavoitteena oli talouden vakauttaminen kireällä finanssi- ja rahapolitiikalla. Vakautuspolitiikka myös toimi: vaihtotase tasapainottui ja inflaatio hidastui merkittävästi vuoteen 1977 mennessä. Tuolloin Suomen talous oli kuitenkin taantumassa jo kolmatta vuotta, ja työttömyys oli noussut ennätyskorkealle, noin 7 prosenttiin vuosina 1977–1978. Toukokuussa 1977 muodostettiin Kalevi Sorsan II hallitus, joka ilmaisi talouspoliittiseksi tavoitteekseen tuotannon elvyttämisen ja työttömyyden vähentämisen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin Suomessa vuonna 1977 käytyä talouspoliittista keskustelua Kansantaloudellisen aikakauskirjan ja Talouselämän artikkeleiden avulla. Tutkimuksessa selvitettiin paitsi keskustelun teemoja myös keskusteluosapuolia. Tutkimusaiheen ja -aineiston luonteen vuoksi tutkimusote oli laadullinen. Keskeisimmät talouspoliittiset keskusteluteemat vuonna 1977 olivat kilpailukyky, julkisen sektorin koko ja verotus, työttömyys, tulopolitiikka, devalvaatiot ja valtion ulkomainen velkaantuminen. Keskusteluun osallistui poliitikkoja, etujärjestöjen edustajia, virkamiehiä ja tutkijoita. Selkeimmin keskustelussa erottuu oikeisto–vasemmisto-jaottelu, mutta myös poliitikoiden ja taloustieteilijöiden välillä käytiin ajatustenvaihtoa. Kiihkeimmin elvytyspolitiikan sisällöstä keskusteltiin elinkeinoelämän ja poliitikoiden välillä. Keskusteluteemoja lähestyttiin yleensä jonkin talouspoliittisen ongelman, kuten vaihtotaseen vajeen, inflaation tai työttömyyden kautta. Tyypillisesti puheenvuoroissa esitettiin näkemyksiä ongelmien syy-seuraussuhteista ja vaikutuksista mainittuihin teemoihin. Puheenvuoroissa annettiin myös talouspoliittisia toimenpidesuosituksia. Keskusteluosapuolten jo lähtökohdiltaan erilainen talouspoliittinen ajattelu johti erilaisiin vaatimuksiin harjoitettavasta talouspolitiikasta ja elvytyksen sisällöstä. Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että elvytyspolitiikka ei lopulta tuonut talouspoliittiseen keskusteluun paljoa uutta, vaan keskusteluosapuolet pitkälti pukivat aiemmat talouspoliittiset näkemyksensä elvytyspolitiikan kaapuun. Vuonna 1977 käyty keskustelu kuvastaakin ennen kaikkea politiikan ja elinkeinoelämän välisen suhteen parantumista asenneilmapiirin muuttuessa yrityselämämyönteisemmäksi. Talouspoliittisen keskustelun avulla hahmottuva elvytyspolitiikka ei siis nimestään huolimatta ainakaan vielä vuonna 1977 tarkoittanut kokonaiskysynnän elvyttämistä, vaan kustannuspaineiden hillitsemisestä ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamista.