Browsing by Author "Simoinen, Laura"

Tavoitteet. Minäpystyvyyden on todettu olevan olennainen osa oppimista ja suoriutumista annetuista tehtävistä. Jos oppilas uskoo omiin kykyihinsä ja jaksaa ponnistella vastoinkäymisistä huolimatta, hän pääsee parempiin tuloksiin kuin samalla osaamistasolla oleva oppilas, joka ei usko itseensä. Sama pätee myös matematiikan oppimisessa ja tämä teoria onkin tämän tutkielman pohjana. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yhdeksäsluokkalaisten minäpystyvyyttä ja selvittää, vastaako oppilaiden omat käsitykset heidän todellista osaamistaan. Tärkeänä osana tutkimusta on vertailla sukupuolten välisiä eroja minäpystyvyyden, matematiikasta pitämisen sekä osaamisen kohdalla. Matemaattisen osaamisen mittariksi valikoitui yhtälönratkaisu, sillä se on yksi haastavimmista aiheista yläkoulussa, mutta kuitenkin tärkeä asia hallita. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui syksyllä 2015 erään helsinkiläisen koulun kaksi yhdeksättä luokkaa, yhteensä 40 oppilasta. Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäinen osio oli 21 väitettä sisältävä lomake koskien minäpystyvyyttä ja toiseen osioon kuului kolme yhtälönratkaisuun liittyvää tehtävää. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaisten poikien minäpystyvyys on korkeammalla tasolla kuin tyttöjen. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan matematiikasta pitämisen osalta tytöillä oli hieman poikia korkeampi tulos. Osaamisen paremmuus jakautui sukupuolten kesken riippuen mittarista. Tätä tutkimusta varten laaditusta yhtälönratkaisutestistä pojat saivat korkeammat pisteet kuin tytöt, mutta yhtälökurssin arvosanojen keskiarvo oli tytöillä poikia parempi. Yhtälönratkaisutesti tuotti molempien sukupuolien edustajille melko suuria vaikeuksia eikä oppilaat yltäneet yhtä hyviin suorituksiin kuin yhtälökurssilla.