Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Sinisalo, Juha"

Sort by: Order: Results:

  • Lanki, Jemina; Simonen, Piia; Putaala, Jukka; Sinisalo, Juha (2022)
    Background To prevent further stroke, patent foramen ovale (PFO) can be closed from patients with cryptogenic stroke, meaning a stroke without an identified cause. Alternatively, medical therapy can be used. Methods Patients with cryptogenic stroke were signed for PFO closure if they were under 60 years old, had an imaging confirmed stroke, and no other obvious reason for the stroke. For older patients PFO closure was performed in case of recurring stroke during medical therapy. PFO closure procedures were initiated at Helsinki University Hospital in 2003. Patients who met the closure criteria until the end of 2019 (n = 238) were included in the study. We followed the patients for a median of 1.2 years (first quartile 1,0; third quartile 2,7). Results The closure procedure was shown to be safe and well tolerated. It was successfully performed on 96 % of patients. Of these patients 97 % underwent the pre-planned follow-up without significant complications or prolonged hospitalisation. After 12 months of planned follow-up, three patients (1.4 %) died and four (1.9 %) developed a new stroke or transient ischemic attack (n = 5; 0.96 %/year). Conclusions Adverse events after PFO closure are rare. PFO closure significantly reduces the risk of recurrent stroke.
  • Toivonen, Sini; Lehtinen, Miia; Raivio, Peter; Sinisalo, Juha; Loimaala, Antti; Uusitalo, Valtteri (2022)
    Sepelvaltimotauti etenee osalla potilaista asianmukaisesta hoidosta huolimatta, mikä voi johtaa lopulta sydäninfarktiin, revaskularisaatioihin tai sydämen vajaatoimintaan. Tätä jäännöstautiriskiä on pyritty vähentämään tehostamalla antikoagulatiivista ja antilipidistä lääkehoitoa. Aiemmissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan ennustehyötyä myös anti-inflammatorisella lääkityksellä sekä todettu tulehduksen biomarkkereiden korreloivan sepelvaltimotautipotilaiden ennusteeseen. Lisäksi 18F-fluorodeoksiglukoosi (18F-FDG) positroniemissiotomografia (PET) -kuvantamisella aortan metabolisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonisairastavuuteen primaaripreventioasetelmassa. Tutkimusaineistomme koostui ei-sydänperäisin indikaatioin 18F-FDG-PET-kuvatuista 98 sepelvaltimotautipotilaasta ja 94 verrokkipotilaasta. Tavoitteenamme oli tutkia 18F-FDG-PET-kuvantamisella vaskulaarisen ja rasvakudoksen inflammaation esiintyvyyttä sepelvaltimotautipotilailla, ja siten selvittää suurimmassa jäännöstautiriskissä oleva ja eniten intensiivisestä anti-inflammatorisesta lääkityksestä hyötyvä potilasryhmä. Lisäksi tutkimme tunnettujen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden suhdetta tulehdukselliseen aktiviteettiin. PET-kuvista arvioitiin keskimääräinen 18F-FDG-aktiivisuus kunkin leikkeen maksimiarvon perusteella eri kohdealueilla, joita olivat aortan tyvi sekä perikoronaarinen, epikardiaalinen, subkutaaninen ja mediastinaalinen rasvakudos. Veren metabolisen tausta-aktiivisuuden huomioimiseksi kohdealueiden aktiivisuus jaettiin superiorisen vena cavan tai vasemman eteisen keskimääräisellä aktiivisuudella. Jatkuvia muuttujia tarkasteltiin standardideviaationa tai mediaanina, ja kategorisia muuttujia numeroina ja prosentteina. Muuttujia vertailtiin erilaisten tilastollisten menetelmien keinoin. Tutkimuksessa todettiin, että 18F-FDG-aktiivisuus aortan tyvessä ja subkutaanisessa rasvakudoksessa oli korkeampi sepelvaltimotautipotilailla suhteessa verrokkeihin. Muilla rasvakudoksen kohdealueilla ei ollut eroa ryhmien välillä. Potilaiden yksilölliset riskitekijät eivät ennustaneet metabolista aktiivisuutta. Tutkimustulos puhuu sepelvaltimotautipotilaiden tulehduksellisen jäännöstautiriskin puolesta, mikä viittaa potentiaaliseen sekundääripreventiokohteeseen.