Browsing by Author "Sirén, Mirjami"

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia nimikilpailuja ja niissä valittuja nimiä. Nimikilpailuilla tarkoitetaan kilpailuja, joissa yleisö saa ehdottaa nimiä erilaisille kohteille tai äänestää nimivaihtoehdoista. Tutkielmassa selvitetään, millaisia nimikilpailuja Suomessa on järjestetty, ja tarkastelun kohteena ovat nimikilpailujen käytänteet ja kohteet. Nimikilpailuissa valittuja nimiä tutkitaan niiden kielen ja typologian kannalta. Työssä on myös kansanonomastinen näkökulma, ja keskeinen tutkimuskysymys on, mitä nimikilpailuihin lähetetyt ehdotukset ja niiden perustelut kertovat kielenkäyttäjien nimikäsityksistä. Tutkielmassa on useita aineistoja. Ensimmäinen aineisto koostuu sadasta suomalaisesta nimikilpailusta ja niissä valituista nimistä 2010-luvulta. Toisena aineistona ovat Ranuan eläinpuiston jääkarhunpentujen nimikilpailujen ehdotukset vuosilta 2012 ja 2017. Kolmas aineisto koostuu Stadin ammattiopiston nimikil-pailun ehdotuksista ja niiden perusteluista. Työssä osoitetaan, että Suomessa järjestetään nimikilpailuja hyvin monenlaisille kohteille. Yleisimpiä kohteita ovat erilaiset julkiset ja kaupalliset organisaatiot, kuten oppilaitokset, monitoimitalot, kauppakeskukset ja ravintolat. Myös tuotteet, kulkuneuvot ja eläimet ovat suosittuja. Yleisin käytäntö nimikilpailuissa on se, että yleisö saa vapaasti ehdottaa nimiä ja raati valitsee ehdotusten joukosta sopivimman. Kilpailuissa annetaan selvästi eniten suomenkielisiä, oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia nimiä. Ranuan eläinpuiston jääkarhujen nimiehdotusten tarkastelu osoittaa, että kielenkäyttäjät pitävät jääkarhulle sopivina niminä henkilönnimiä (esim. Kalle, Veeti), jääkarhun elinympäristöön liittyviä nimiä (Ice, Lumi), eläimen luonteeseen tai ulkonäköön liittyviä nimiä (Pörrö, Sisu) sekä merkittävien henkilöiden tai tapahtumien mukaan annettuja nimiä (Urho, Marski). Myös kaupallisten nimien vaikutus näkyy ehdotuksissa. Stadin ammattiopiston nimikilpailun ehdotuksissa yleisimpiä ovat keinotekoiset muodosteet ja lyhennenimet, kuten HELAO ja Stamis. Nimissä näkyy kaupallisista nimistä opittu malli. Toiseksi suosituin nimityyppi ovat oppilaitoksen lajia ilmaisevan sanan ja sijaintia ilmaisevan nimen sisältävät nimet, kuten Helsingin ammatillinen oppilaitos. Ehdotusten perustelut voi jakaa karkeasti itse nimeen sekä nimen käytettävyyteen liittyviin perusteluihin. Perusteluista yleisin on se, että nimessä tulee esille oppilaitoksen sijainti ja jollain tavalla sana ammatti, oppilaitos tai oppiminen. Muita yleisiä perusteluja ovat seuraavat: nimi kuvaa kohdettaan, nimi viittaa oppilaitosten yhdistymiseen tai monialaisuuteen ja nimi on lyhyt ja ytime-käs. Nimiehdotukset ja perustelut osoittavat, että suuri osa kielenkäyttäjistä pitää oppilaitokselle sopivana nimenä yritysnimen kaltaista nimeä. Työssä todetaan, että kielenkäyttäjien nimikäsityksiin vaikuttavat vahvasti erilaiset nimimallit. Kielenkäyttäjillä on selviä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, millainen nimi sopii tietylle kohteelle. Nimikilpailujen suuri suosio osoittaa, että kielenkäyttäjät ovat kiinnostuneita nimistä ja haluavat osallistua erilaisten kohteiden nimenvalintaan.