Browsing by Author "Sirniö, Outi"

Tutkimus tarkastelee sosiaalista liikkuvuutta eli yksilöiden sosioekonomisen aseman (sosiaaliryhmän) yhteyttä heidän lapsuudenperheensä asemaan Suomessa vuosina 1985–2005. Niitä yksilöitä, joiden sosiaaliryhmä on eri kuin heidän lapsuudenperheensä, kuvataan liikkuneiksi. Korkeaa liikkuneiden osuutta, siis korkeaa liikkuvuuden tasoa, pidetään ideaalisen meritokraattisen yhteiskunnan merkkinä, jonka mukaan jokaisella yksilöllä tulisi olla samanlaiset edellytykset sijoittautua siihen asemaan, johon kyvyt ja pyrkimykset antavat mahdollisuuden. Tämä tutkimus selvittää, minkälaista sosiaalinen liikkuvuus on tasoltaan ja muodoltaan ollut Suomessa viimeisimpinä vuosikymmeninä. Lisäksi tutkimus tarkastelee Suomen yhteiskuntarakenteen muutoksia tutkitulla aikavälillä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu vanhempien sosiaaliryhmän ennustavan selkeästi heidän lastensa sosiaaliryhmää. Suomessa aihetta on erityisesti tutkittu 1980-luvulla. Uusimmat tutkimustulokset ovat todenneet Suomen liikkuneiden osuuden nousseen 70–80 prosentin tasolle koko väestöstä. Kansainvälisissä vertailuissa liikkuvuuden Suomessa on todettu olevan verrattain voimakasta moniin muihin yhteiskuntiin verrattuna. Aiempien tutkimusten mukaan Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen 1960–70-luvuilla ovat vaikuttaneet voimakkaasti Suomen yhteiskuntarakenteeseen. Suomi onkin toimihenkilöistynyt voimakkaasti 1990-luvulle asti. Suomen yhteiskuntarakenteen muuttuessa voimakkaasti myös tästä johtuvan nk. pakotetun liikkuvuuden osuus on ollut korkea. Uusimmissa tutkimuksissa yhteiskuntarakenteen muutoksesta johtumattoman nk. suhteellisen liikkuvuuden on todettu lisääntyneen. Yksityiskohtaisempia rekisteriaineistoon perustuvia tutkimuksia sosiaalisesta liikkuvuudesta Suomessa viime vuosikymmeninä ei kuitenkaan ole tehty. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen keräämän työssäkäyntitilaston Elinolot ja kuolleisuus (Eksy) -rekisteriaineistoa, joka on 11 prosentin otos Suomen väestöstä. Tutkimusjoukoksi poimittiin vuosina 1970, 1975, 1980, 1985 ja 1990 13–14-vuotiaat nuoret, joiden perheen sosiaaliryhmää verrattiin heidän itse saavuttamaansa sosiaaliryhmään 15 vuotta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen valikoituneessa otoksessa on 37059 naista ja 38681 miestä.. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia (nk. liikkuvuustauluja) ja log-lineaarista mallintamista sekä ristitulosuhteiden (odds ratio) ja jäännösten (residuaalien) tarkastelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen liikkuvuus Suomessa on lisääntynyt tutkitulla aikavälillä: naisten kohdalla liikkuvien osuus on hieman korkeampi kuin miesten. Tutkitulla aikavälillä Suomessa on erityisesti lisääntynyt suhteellinen eli yhteiskuntarakenteen muutoksista riippumaton liikkuvuus, siten, että se on yleisempää miehillä kuin naisilla. Suomi on toimihenkilöistynyt voimakkaasti, mutta aiempien tutkimusten ennustamaa keskiluokan jähmettymistä ei ole tämän tutkimuksen tulosten perusteella havaittavissa. 1990-luvun laman ei tämän tutkimuksen tulosten valossa voida sanoa vaikuttaneen Suomen liikkuvuuteen.