Browsing by Author "Sorsa, Henrietta"

Syksyllä 2021 Yhdysvallat ja sen liittolaiset vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden operaation jälkeen. Afganistanin kriisin kärjistyessä elokuussa 2021 Suomi päätti evakuoida suurlähetystönsä henkilökunnan lisäksi Suomelle Afganistanissa työskennelleitä henkilöitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan populistisen radikaalin oikeiston Afganistanin elokuun 2021 kriisiä kommentoivia blogikirjoituksia ja niissä käytettyjä retorisia keinoja sekä teksteissä rakentuvia tulkintarepertuaareja. Blogitekstien kirjoittajat ovat Perussuomalaiset-puolueen jäseniä ja kirjoitukset on julkaistu elokuun 2021 ja syyskuun 2021 välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja teoreettis- metodologisina lähtökohtina kriittinen diskursiivinen psykologia sekä retorinen psykologia. Tulkintarepertuaarit ovat keskeisin analyysin tarkastelukohde blogitekstien retoristen keinojen lisäksi. Tulkintarepertuaarien kautta muodostetaan käsitys toiseuttamisen diskursiivisesta rakentumisesta aineistossa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Kuinka toiseutta rakennetaan oikeistopopulistisissa Afganistanin syksyn 2021 kriisiä käsittelevissä blogikirjoituksissa? 2) Millaisia funktioita ja yhteiskunnallisia merkityksiä teksteissä rakentuneilla tulkintarepertuaareilla voi olla? Aineiston analyysissa käytetään Sakin ja Petterssonin (2016) analysointitapaa. Analyysissa keskitytään lähestymistavan mukaisesti aineiston sisältöön, muotoon ja tarkoitukseen. Toisin sanoen tutkielmassa perehdytään, millaisia toiseuden tulkintarepertuaareja blogikirjoituksissa rakentuu, kuinka nämä tulkintarepertuaarit ovat rakentuneet ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia niillä on. Analyysista muodostui kuusi tulkintarepertuaaria, jotka muodostavat kolme paria. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa retoristen keinojen avulla rakennetaan tulkintarepertuaaria, jossa poliittisen eliitin toiminnan ja asiantuntemuksen ylle luodaan epäilystä. Toisessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan poliittisen eliitin ja ’tavallisen kansan’ välille erottelua. Kolmannessa tulkintarepertuaarissa maahanmuuttajista luodaan homogeeninen ryhmä, jossa ryhmän yksilöihin liitetään samankaltaisia piirteitä ja motiivit toiminnalle kuvataan yhtenäisinä. Neljännessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan etnisestä heterogeenisyydestä uhkaa suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle. Viidennessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan maahanmuuttajista ja pakolaisista kuvaa tahona, jotka käyttävät suomalaisen yhteiskunnan resursseja niin, että ’tavallisten suomalaisten’ hyvinvointi vaarantuu. Viimeisessä, kuudennessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan kuvaa poliittisesta eliitistä resurssien liikakäyttäjiä sekä ulkoryhmän jäseninä suhteessa perussuomalaisiin ja ’tavallisiin’ suomalaisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että populistisen radikaalin oikeiston blogeissa käytetään monipuolisia retorisia keinoja, joiden avulla rakennetaan toiseutta. Poliittisesta eliitistä ja maahanmuuttajista rakentuu tämän tutkielman aineistossa ’toinen’ suhteessa perussuomalaisten muodostamaan ’tavallisten suomalaisten’ sisäryhmään.