Browsing by Author "Sorsa, Jukka"

Tutkielmani aiheena on sotilaiden välisen puhuttelun kääntäminen yhdysvaltalais-britannialaisessa televisiosarjassa Band of Brothers, joka on esitetty Suomessa nimellä Taistelutoverit. Tutkin puhuttelusubstantiiveja, pronominien ja imperatiivirakenteiden kääntämistä sinutteluna ja teitittelynä sekä puhuttelun kääntämättä jättämistä tapauksissa, joissa puhuttelumuotojen puuttuminen voisi viitata suomalaiselle kielenkäytölle ominaiseen suoran puhuttelun välttämiseen. Olen lähestynyt tutkimusaihetta sotilasinstituution tarkastelun kautta: kyseessä on Erving Goffmanin (1961) määritelmän mukainen totaalinen instituutio, mikä selittää sen ominaispiirteitä, kuten muodollista puhuttelua osana hierarkiaa ja vallankäyttöä pikemminkin kuin sosiaalisena valintana tai kohteliaisuuden merkkinä. Sotilaskielessä substantiivipuhutteluun liittyy käännösongelmia, jotka korostuvat käännöstekstittämisessä, jossa pyritään tiiviiseen ja nopeasti ymmärrettävissä olevaan ilmaisuun. Angloamerikkalaisessa sotilasinstituutiossa, jossa yleisessä käytössä on esimerkiksi yksitavuinen puhuttelusana sir, muodollinen substantiivipuhuttelu on tyypillisesti tiiviimpää kuin suomalaisessa. Epämuodollisessa puhuttelussa on molemmissa instituutioissa enemmän vaihtelua. Koska puhuttelusubstantiivien käyttö on englannissa yleisempää kuin suomessa, erityisesti epämuodolliset puhuttelusanat ovat kuitenkin usein jätettävissä käännöksestä pois. Pronominipuhuttelussa käännösongelman tuottaa se, että englannin puhuttelupronomini you voidaan kääntää joko sinutteluna tai teitittelynä. Käännösongelma on sotilaskielessä pienempi kuin instituution ulkopuolisessa yleiskielessä, jossa odotukset voivat vaihdella, sillä Puolustusvoimissa teitittely on esimiehen ja alaisen välillä muodollisissa tilanteissa yleensä pakollista ja muulloinkin yleistä. Epämuodollisissa yhteyksissä ja toisensa hyvin tuntevien sotilaiden välillä hierarkian ohittavaa sinuttelua kuitenkin esiintyy. Analyysissa tarkastelen puhuttelua sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa televisiosarjan kolmessa jaksossa. Analyysini on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, ja olen valinnut tarkastelemastani 726 puhuttelua sisältävästä repliikistä lähempään tarkasteluun 37 esimerkkiä. Yleinen kysymys, johon pyrin vastaamaan, on se, onko alkutekstissä esiintyvä puhuttelu käännetty sotilaskielen verrattain hyvin tunteva suomalainen kohdeyleisö huomioon ottaen siten, että käännöksessä säilyy sama uskottavuus, jonka alkuteksti saavuttaa sotilasinstituutiossa käytetyn kielen osalta. Erityistä huomiota kiinnitän merkkeihin suoran puhuttelun välttämisestä käännöksessä passiivi- ja nollapronominirakenteilla. Analyysin perusteella vaikuttaa, että puhuttelumuodot säilytettiin käännöksessä verrattain usein. Substantiivipuhuttelua oli poistettu eniten, ja sen vivahteita oli välitetty sinuttelu- ja teitittelyvalinnoilla. Suoraa puhuttelua ei erityisen selvästi vältelty passiivi- tai nollapersoonarakenteilla, joita oli havaittavissa vain pienehkö määrä; sen sijaan suurin osa käännöksessä vältetystä puhuttelusta selittyi av-kääntämisen ominaispiirteillä ja erityisesti tarpeella tiivistää ruututekstiä. Puhutteluvalinnat olivat yleisesti selitettävissä sotilasinstituution hierarkkisen rakenteen tai puhujan ja puhuteltavan sosiaalisten suhteiden kautta, ja usein merkitystä oli molemmilla. Sotilaspuhuttelu vaikutti yleisesti idiomaattiselta, ja käännösratkaisut noudattivat pitkälti suomalaisessa sotilasinstituutiossa esiintyviä tapoja ja käytäntöjä.