Browsing by Author "Soukka, Mira"

Tämä tutkielma on ns. käännösgradu, jossa tutkin omaa käännösprosessiani. Materiaalini on (1) Pohjoismaiden ministerineuvoston asiakirja Norden – velklædt i et rent miljø: Handlingsplan for bæredygtig mode og tekstil (2015, 38 s.), (2) samasta asiakirjasta tekemäni käännös Pohjola – hyvin pukeutuneena puhtaassa ympäristössä: Ekologisesti kestävän muoti- ja tekstiilialan toimintasuunnitelma (2017, 36 s.) ja (3) käännösprotokolla (19 s.), johon olen kerännyt käännösongelmat ja käännösstrategiat. Protokolla koostuu 83 esimerkistä. Lisäksi käytän asiakirjan englanninkielistä käännöstä vertailumateriaalina näyttääkseni vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tutkielman tavoitteena on yhtäältä tutkia, miten ratkaisen tekstispesifejä ja pragmaattisia käännösongelmia. Tässä työssä tekstispesifit käännösongelmat on jaettu syntaktisiin ja semanttisiin käännösongelmiin. Toisaalta tavoitteena on valaista käännösongelman ja käännösvaikeuden rajapintaa. Tätä tutkin Nordin ([1988] 2009) käännösongelmien luokittelun avulla. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Nordin ([1988] 2009) tekstianalyysimalli, niin ikään Nordin ([1988] 2009) käännösongelmien luokittelu ja käännösvaikeuden määritelmä sekä Chestermanin (1997) kokoamat syntaktiset, semanttiset ja pragmaattiset käännösstrategiat. Käännösongelmien yhteydessä käsittelen termejä käännösongelmana, mikä perustuu Cabrén (2010) ja Vehmas-Lehdon (2010) näkemyksiin. Analysoin terminologisia käännösongelmia semanttisten käännösongelmien yhteydessä. Analyysi on kolmiosainen. Aluksi analysoin lähtö- ja kohdetekstin Nordin ([1988] 2009) tekstianalyysimallin pohjalta. Seuraavaksi tutkin käännösongelmia ja käännösstrategioita. Lopuksi pohdin, missä menee raja käännösongelman ja käännösvaikeuden välillä. Menetelmäni on kuvaileva, kvalitatiivinen ja osin kvantitatiivinen. Tutkimus osoittaa, että käytin kaikkien ongelmien ratkaisuun eniten syntaktisia strategioita, mikä voi selittyä sillä, että lauserakennetta muuttamalla on helppo ratkaista ongelmia. Yleisin strategia syntaktisten ongelmien ratkaisemiseksi on yksikön muutos, jonka avulla jaoin tai yhdistin lauseita. Tämä johtuu siitä, että tavallisin syntaktinen ongelma on elliptiset lauseet, joista puuttuu predikaatti. Semanttiset ongelmat koskevat sanojen merkitystä, joten tavallisimmat strategiat olivat sanatarkka kääntäminen ja synonyymin käyttö. Ratkaisu termiongelmiin ei ollut vain sanatarkka kääntäminen, vaan myös esimerkiksi eksplisitointi. Pragmaattiset ongelmat voidaan jakaa kulttuurisidonnaisiin elementteihin ja otsikoihin. Kulttuurisidonnaiset ongelmat ratkaisin sanatarkalla kääntämisellä, jos elementillä on virallinen käännös, tai lisäyksellä, jos elementti pitää selittää. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että rajanveto käännösongelman ja käännösvaikeuden välillä on vaikeaa. Tässä työssä laskin ongelmaksi selitettävät kulttuurisidonnaiset elementit, relatiivilauseet ja prepositiorakenteet ja vaikeudeksi kulttuurisidonnaiset elementit, joilla on virallinen käännös, elliptiset lauseet sekä Nordin ([1988] 2009) määritelmän mukaisesti sellaiset kohdat, jotka johtuivat osin puutteellisesta kielitaidostani.