Browsing by Author "Spolander, Outi"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n kestävän rahoituksen taksonomiauutisonnissa esiintyviä toimijoita ja legitimaatiostrategioita sekä uutisoinnin mediadiskursseja. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on unionin laajuinen luokitusjärjestelmä, joka luo yhteiset määritelmät siitä, millaisia taloudellisia toimintoja voidaan kutsua ympäristön kannalta kestäviksi. Vuonna 2020 voimaan astuneen järjestelmän käyttöönoton ensimmäinen vaihe koski ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. Suomessa taksonomian ilmastokriteereihin liittyvää kädenvääntöä käytiin journalistisessa julkisuudessa syksyllä 2021 ja kannanmuodostus aiheutti erimielisyyttä ympäristöpolitiikan toimintakentällä. Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnetään aikaisempia tutkimuksia ympäristöpoliittisista toimijoista ja toimijoiden välisistä ristiriidoista. Lisäksi taksonomiaa tarkastellaan medioituneen ympäristökonfliktin käsitteen kautta. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia sekä Theo van Leeuwenin diskursiivisia legitimaatiostrategioita. Aineisto koostuu yhdeksän suomalaisen uutismedian taksonomiaa käsittelevistä uutisartikkeleista, jotka on julkaistu 3.11.–10.12.2021 välillä. Taksonomiauutisoinnista tunnistettiin ympäristöpoliittisia toimijoita, jotka edustivat poliittisia puolueita, metsäalan edunvalvontajärjestöjä, yritysmaailmaa, Euroopan unionia, ympäristöhallintoa ja ympäristöjärjestöjä. Toimijoiden tunnistamisen yhteydessä eriteltiin heidän myönteistä tai kielteistä suhtautumistaan taksonomia-asetuksen ilmastokriteereihin. Toimijoiden lisäksi uutisonnista havaittiin kolme hallitsevaa diskurssia: riitadiskurssi, kansallisen edun diskurssi ja uhkadiskurssi. Taksonomiauutisoinnin viitatuimpia toimijoita olivat poliittisten puolueiden edustajat ja havaituissa diskursseissa korostuivat taksonomiaan liittyvien asiakysymysten lisäksi erimielisyydet hallituksen ja opposition välillä. Hallituksen ja opposition lisäksi vastakkainasetteluja rakennettiin Suomen ja EU:n sekä ilmastonmuutoksen ja metsätalouden välille. Toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja näkökulmien jakautuneisuuden lisäksi diskurssien muodostumiseen vaikuttivat journalistiset toimintatavat ja käytännöt keskeisistä uutisarvoista. Taksonomiauutisoinnissa käytettiin auktorisoinnin, moraalisen arvioinnin sekä rationalisoinnin diskursiivisia legitimaatiostrategioita, joista rationalisointi oli käytetyin keino näkökulmien oikeuttamiseen. Rationalisoinnissa näkökantoja legitimoitiin vetoamalla taksonomian hyötyihin tai haittoihin, oletettuihin seurauksiin sekä kiistan osapuolille tyypillisiin toimintatapoihin. Diskurssit ja käytetyt legitimaatiostrategiat korostivat taksonomiakysymyksen konfliktiherkkää ja poliittista luonnetta, metsä- ja ilmastopolitiikan ristiriitaisuuksia sekä ympäristön ja talouden vastakkainasetteluja.