Browsing by Author "Stålhand, Milja"

Kuluttajaluottojen sääntelyä on uudistettu useita kertoja viimeisen viidentoista vuoden aikana. Keskeisenä syynä sääntelyuudistusten taustalla on ollut vuonna 2005 Suomeen syntyneet pikaluottomarkkinat. Pikaluottojen nopea saatavuus sekä korkeat kustannukset aiheuttivat harkitsematonta lainanottoa ja ylivelkaantumista, mikä saattoi pahimmillaan johtaa pikavippikierteeseen. Pikaluotoista aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi kuluttajaluottolainsäädäntöä on muutettu jatkuvasti tiukempaan suuntaan, ja erityisesti vuonna 2013 säädetyn hintakaton voidaan nähdä muuttaneen pikaluottomarkkinoita merkittävästi. Tutkielman tavoitteena on tarkastella kuluttajaluottojen sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, ja tarkastelun keskiössä ovat pikaluottomarkkinat. Perinteisesti sopimusvapauden rajoittamisen, ja erityisesti hintasääntelyn, on taloustieteessä nähty vähentävän yhteiskunnallista hyvinvointia. Kuluttajamarkkinoiden ongelmien katsotaan usein aiheutuvan informaation epätasapainosta tai puutteellisesta kilpailusta, ja näitä markkinahäiriöitä pyritään korjaamaan erilaisilla tiedonantovelvollisuuksilla ja kilpailun turvaamisella. Pikaluottomarkkinoilla ongelmia aiheuttaa kuitenkin myös kuluttajien epärationaalinen toiminta, jota voidaan kuvata myös käsitteellä psykologinen markkinahäiriö. Kuluttajien epärationaalisuus ilmenee ennen kaikkea heikkona taloudellisena lukutaitona sekä lainanoton impulsiivisuutena. Epärationaalisen lainanoton voidaan nähdä aiheuttavan taloudellista tehottomuutta ainakin kahdella tavalla: 1) Harkitsematon luotonotto lisää ylivelkaantumista ja sen myötä aiheuttaa yhteiskunnalle haitallisia ulkoisvaikutuksia. 2) Luottotuotteiden puutteellinen vertailu vähentää luotonantajien insentiiviä kilpailuun, mikä puolestaan nostaa luottojen hintoja. Sopimusvapauden rajoittamisen voidaan siten katsoa olevan tarkoituksenmukaista ylivelkaantumisen vähentämiseksi, sillä kuluttajan päätöksentekokykyyn nojaavat keinot ovat riittämättömiä johtuen kuluttajien korostetusta epärationaalisuudesta pikaluottomarkkinoilla. Kuluttajan päätöksentekoharkintaa tukevat keinot sekä niiden kehittäminen ovat kuitenkin myös tärkeitä, sillä harkitumman luotonoton voidaan arvioida jossain määrin tehostavan kilpailua kuluttajaluottomarkkinoilla.