Browsing by Author "Sternhufvud, Oona"

Tiivistelmä – Referat – Abstract Korkeiden oikeudenkäyntikustannusten on arvioitu olevan paitsi yksi merkittävimmistä oikeussuojan saatavuutta rajoittavista tekijöistä, myös suurin yksittäinen riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvistä haasteista Suomessa. Euroopan neuvoston ja unionin oikeus sekä Suomen perustuslaki edellyttävät, että jokaisella on oltava varallisuusasemastaan riippumatta mahdollisuus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva asia oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi. Oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista prosessikynnystä pyritäänkin madaltamaan paitsi julkisen oikeusapujärjestelmän palveluilla ja yksityisten vakuutusyhtiöiden myöntämillä oikeusturvavakuutuksilla, myös esimerkiksi oikeudenmukaisilla oikeudenkäyntikulujen korvaussäännöksillä. Oikeudenkäyntiin osallinen voi siten käytännössä saada asianosaiskulunsa korvatuksi ainakin osittain joko vastapuolena olevalta asianosaiselta, valtiolta julkisen oikeusavun muodossa tai vakuutusyhtiöltä vapaaehtoista oikeusturvavakuutusta koskevan sopimuksen perusteella. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomessa vakuutusmarkkinoilla tarjottava nykymuotoinen kotivakuutuksen yhteydessä myytävä yksityishenkilön oikeusturvavakuutus vastaa tarkoitustaan eli antaa suojaa oikeudenkäynnistä aiheutuvan taloudellisen riskin varalle. Vastauksen saamiseksi tutkielmassa on pyritty ottamaan selvää siitä 1) millaisia Suomessa vakuutusmarkkinoilla tarjottavat yksityishenkilön oikeusturvavakuutukset pääpiirteissään ovat, 2) minkälaisissa asioissa yksityishenkilöt kokevat tarvetta turvautua oikeusturvavakuutukseen ja 3) miten oikeusturvavakuutus toimii käytännössä vakuutuksenottajana tai vakuutettuna olevan yksityishenkilön näkökulmasta tarkasteltuna. Vakuutussopimuskäytäntöä tutkimalla voidaan havaita, että vaikka oikeusturvavakuutukset ovat yksityisten vakuutusyhtiöiden tarjoamia ja vapaaehtoisina vakuutuksina laajasti kilpailulle alttiita, ei kilpailulla ole ollut juurikaan oikeusturvavakuutuksen tuotekehitystä ohjaavaa vaikutusta. Eri vakuutusyhtiöiden myöntämissä oikeusturvavakuutuksissa on joitain vakuutusehtokohtaisia eroja, mutta perusluonteeltaan, rakenteeltaan ja sisällöiltään oikeusturvavakuutukset ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Merkittävimmät yksittäiset oikeusturvavakuutusten väliset erot liittyvät tällä hetkellä vakuutusmääriin. Erot ovat syntyneet viime vuosien aikana, kun useammat vakuutusyhtiöt ovat ryhtyneet korottamaan vakuutustensa vakuutusmääriä. Asialliselta soveltamisalaltaan oikeusturvavakuutukset ovat rajoitettuja siten, että tietyn tyyppiset oikeudelliset asiat on rajattu kokonaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Oikeusturvaetua ei pääsääntöisesti ole mahdollista saada monissa sellaisissa arkipäiväisissä ja paljon riitoja aiheuttavissa asioissa, kuten työhön, avioeroon tai lasten huollon ja tapaamisoikeuden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kuluttajille ei ole tällä hetkellä tarjolla juurikaan muita vaihtoehtoisia ja oikeusturvavakuutuksen kanssa kilpailevia riskinhallintajärjestelyitä, minkä vuoksi monen yksityishenkilön oikeusturvan saatavuus riippuu käytännössä oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutukseen sisältyvät asiallisen soveltamisalan rajoitukset ovat siten ongelmallisia etenkin sellaisten keskituloisten kannalta, jotka eivät ole oikeutettuja julkiseen oikeusapuun. Kilpailun kannalta oikeusturvavakuutukseen liittyvä keskeinen ongelma on se, että oikeusturvavakuutus myydään aina kotivakuutuksen yhteydessä. Kun oikeusturvavakuutuksia ei tarjota yksittäisinä vakuutuksina, ei niihin kohdistu samalla tavalla aitoa kilpailua kuin moniin muihin vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Havainto siitä, että vakuutusyhtiöt ovat aivan viime vuosina ryhtyneet korottamaan oikeusturvavakuutusten vakuutusmääriä, voi toki olla merkki siitä, että jatkossa eroja syntyisi enemmänkin ja oikeusturvavakuutuksiin kohdistuisi aitoa kilpailua. Tämä olisi myös vakuutettujen edun mukaista. Ottaen huomioon oikeusturvavakuutuksen ensisijaisuus suhteessa julkiseen oikeusapuun ja julkisen oikeusavun rajalliset resurssit, oikeusturvavakuutuksen asema vapaaehtoisena vakuutuksena voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Voidaan pohtia, pitäisikö oikeusturvavakuutuksen olla pakollinen tai mahdollisesti lakisääteinen siten, että lainsäädännöllä asetettaisiin vakuutukselle nykyistä laajemmat minimistandardivaatimukset.