Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Stormbom, Elina"

Sort by: Order: Results:

  • Stormbom, Elina (2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan nuorten naisten sukunimen valintaa avioliiton yhteydessä. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, koetaanko sukunimet osaksi yksilön identiteettiä ja vaikuttaako tämä sukunimen valintaan avioliiton yhteydessä. Tutkielmassa selvitetään myös, minkälaiset sukunimet tutkimuksen informantit kokevat miellyttäviksi tai ihanteellisiksi ja mitä sukunimen valinnalla kenties halutaan viestittää. Tutkimus on metodeiltaan sosio-onomastista nimistöntutkimusta, jossa huomion kohteena ovat nimien käyttö ja variaatio. Tutkimus on myös kansanonomastista tutkimusta, jossa tutkitaan maallikoiden nimiä ja nimistönkäyttöä koskevia havaintoja ja käsityksiä. Tutkimuksessa on kaksi aineistoa. Pääaineistona on kahdentoista vuosina 1982 1989 syntyneen suomalaisnaisen haastattelut. Haastateltavat ovat korkeasti koulutettuja ja syntyneet eri puolilla Suomea. Informanteista viisi on jo avioitunut, neljä on avioitumassa, ja kolmelle avioituminen ei ole ajankohtaista. Toinen aineisto on kerätty kyselylomakkeella internetissä, ja siihen on vastannut 250 henkilöä. Kyselyyn vastanneet ovat 20 30-vuotiaita naisia ja kotoisin eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastanneista noin 67 % on avioitumassa olevia ja noin 33 % jo avioituneita. Tutkimuksessa osoitetaan, että nuorten naisten sukunimen valintaan vaikuttavat monet eri tekijät, esimerkiksi halu saada koko perheelle yhteinen sukunimi, sukunimen kokeminen osaksi identiteettiä, nimen sopiminen yhteen omien etunimien kanssa sekä sukunimen muoto, merkitys ja yleisyys. Tutkimuksen kahden eri aineiston perusteella miehen sukunimen ottaminen on avioituville naisille edelleen yleisin vaihtoehto ja oman sukunimen pitäminen seuraavaksi yleisin. Yhteenkuuluvuus miehen ja mahdollisten lasten kanssa on tärkein syy valita miehen sukunimi tai kaksoisnimi. Oman sukunimen pitämiseen vaikuttaa vahvan sukunimi-identiteetin lisäksi usein korkea koulutustaso ja/tai oman tyttönimen tunnettuus työelämässä sekä perinteiden vastustaminen. Kaksoisnimeen päätyneet naiset puolestaan kuvailevat valintaansa usein kompromissiksi, kun halutaan sekä yhteinen nimi miehen kanssa että säilyttää oma tyttönimi. Monet tutkimuksen informanteista kokevat sukunimensä osaksi identiteettiään, mutta kaikilla se ei silti ole vaikuttanut sukunimen valintaan. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että hyvin vahva sukunimi-identiteetti vaikuttaa todennäköisesti haluun säilyttää oma sukunimi avioiduttaessakin, ja vastaavasti löyhä sukunimi-identiteetti saa kenties helpommin valitsemaan miehen sukunimen tai jonkin muun sukunimivaihtoehdon kuin oman sukunimen. Harvinaisia sukunimiä pidetään tutkimuksen perusteella mieluisina ja vastaavasti yleisiä ja usein nen-päätteisiä sukunimiä sekä kaksoisnimiä sellaisina, joita ei mielellään haluttaisi itselle. Työssä osoitetaan lopuksi, että sukunimen valinnalla voidaan haluta viestittää muille ihmisille muun muassa tiettyä asemaa, kuuluvuutta tiettyyn ryhmään tai sukuun, naimisissa oloa, feminismiä tai tasa-arvoa.