Browsing by Author "Sunila, Iiro"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää lapsuusiässä alkavan eli juveniilin spondylartriitin (JSpA) ominaisuuksia 16–20 vuotiailla potilailla. Tutkimustieto muodostettiin HYKS:n reumatologian siirtymävaiheen poliklinikalla 1.1.2015–31.3.2016 hoidossa olleiden lasten selkärankareuma (JAS) -diagnoosin saaneiden seitsemäntoista potilaan (n=17) sairaskertomusmerkinnöistä retrospektiivisesti. Potilaista 70,6 % oli miespuolisia. HLA- B27 genotyyppi todettiin 94,5 %:lla. Ensioireet alkoivat keskimäärin 11,6-vuotiaana. JSpA-diagnoosi asetettiin keskimäärin 13,8-vuotiaana. 88,2 %:lla selkää magneettikuvattiin, ja heistä kaikilla todettiin selkärangan tulehdusmuutoksia. Selkärangan ulkopuoliset niveloireet (70,6 %:lla) ja jänteiden tulehdukset (35,3%:lla) esiintyivät pääosin alaraajoissa. 23,5 %:lla tautikuva tulkittiin infektion laukaisemaksi reaktiiviseksi artriitiksi (ReA), jolloin oireet poikkesivat muista tapauksista käsittäen myös yläraajan niveltulehduksia (r=1,000, p=0,000) ja tulehdusoireilua useammassa nivelessä (p=0,001.) Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) todettiin 5,9 %:lla, mutta nivelpsoriasista (PsA) ei kenelläkään. Antireumaattista lääkitystö (DMARD) oli käytetty 94,1 %:lla. Biologisella DMARD-hoidolla (aloitettiin 52,9 %:lla) todettiin yhteys alhaisempaan kliiniseen taudin aktiivisuuteen. Vakavia lääkehaittavaikutuksia ei todettu. Tutkimuksen päätepisteessä potilaiden kokonaislääkehoitoa vähennettiin rauhallisen taudinkuvan vuoksi. 58,8 %:lla taudin voitiin katsoa olevan remissiossa. Reumakirurgiaa ei tehty kenellekään.