Browsing by Author "Suomalainen, Milka"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen tuloverotuksen vaikutusta toimintamuodon valintaan parturi- ja kampaamoalaa esimerkkinä käyttäen. Toimintamuodolla tarkoitetaan eri yritysmuotoja tai palkansaajana toimimista. Suomessa parturi- ja kampaamoalalle on tyypillistä, että työntekijät toimivat elinkeinonharjoittajina omissa yrityksissään sen sijaan, että he toimisivat palkansaajina tai yhteisissä yhtiössä. Yksi alan elinkeinonharjoittajavaltaisuuden syistä saattaa olla Suomessa käytettävä eriytetyn tuloverotuksen malli, jonka mukaan ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan erilailla. Eriytettyä tuloverotusta puolletaan usein sen tulonjaollisilla tai yrittäjyyteen kannustavilla vaikutuksilla (Scheuer, 2012; Fossen & Steiner, 2006). Toisaalta eriytetyn tuloverotuksen seurauksena verotuksen neutraalisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus saattavat heikentyä, mikä saattaa aiheuttaa tehokkuustappioita ja menetettyjä verotuloja (Mirrlees et al., 2011). Tutkielmassa arvioidaan Suomen tuloverotuksen tasa-arvoisuutta, sen vaikutuksia toimintamuodon valintaan sekä menetettyjen verotulojen määrää parturi- ja kampaamoalalla. Aineistona käytetään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verottajalta saatuja yritys- ja yrittäjäaineistoja vuosilta 2006–2010. Tuloverotuksen eroja eri toimintamuotojen välillä tutkitaan parturi- ja kampaamoalalle tyypillisillä tulotasoilla. Lisäksi verotuksen ja toimintamuodon valinnan korrelaatiota tutkitaan arvioimalla kullekin parturi- ja kampaamoalan yrittäjälle verotaakka tilanteessa, jos hän olisi palkansaaja, elinkeinonharjoittaja, yhtymän yhtiömies ja osakeyhtiön pääosakas. Verkostoituneiden, eli yhteisessä liikkeessä, mutta erillisissä yrityksissä toimivien, kohdalla arvioidaan verotaakka myös tilanteessa, jossa yrittäjät olisivat yhteisen yhtiön osakkaita. Parturi- ja kampaamoalalla yhtiöiden, eli kahden tai useamman henkilön yrityksen, ja palkansaajien vähyyttä elinkeinoharjoittajien määrään verrattuna saattavat selittää myös muun muassa Coasen (1937) sekä Alchianin ja Demsetzin (1972) teoriat. Coasen mukaan yhtiöiden synty ja koko riippuvat transaktiokustannuksista, eli markkinoilla tapahtuvan kaupankäynnin lisäkustannuksista. Alchianin ja Demsetzin mukaan yhtiöiden synty johtuu siitä, että ne soveltuvat vapaita markkinoita paremmin yhteistuotantoon, eli tuotantopanosten yhteiskäyttöön. Lisäksi toimintamuodon valintaan vaikuttavat muut ei-verotukselliset asiat, kuten toimintamuotoihin liittyvät erilaiset riskit, kulut, investointien keräämisen helppous ja vapaus. Tutkielman tulosten mukaan Suomen tuloverotus kannustaa elinkeinonharjoittajana toimimiseen muiden toimintamuotojen sijaan suurimmalla osalla parturi- ja kampaamoalalle tyypillisistä tulotasoista. Alan yrittäjistä 88 prosenttia olikin vuonna 2010 valinnut nettotulojaan maksimoivan toimintamuodon. Myös verkostoituminen on pääasiassa kannattavaa verrattuna tilanteisiin, joissa samassa liikkeessä toimivat yrittäjät perustaisivat yhteisen yhtiön. Toisaalta yrittäjien vakuutusmaksut ja muut verojen kaltaiset maksut muuttavat tuloksia merkittävästi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tuloverotus saattaa olla parturi- ja kampaamoalan yrittäjien toimintamuodon valinnan taustalla. Ne ovat linjassa muun muassa Edmarkin ja Gordonin (2013) sekä Goolsbeen (2004) yritysmuodon valintaa koskevien tutkimusten kanssa. Mahdolliset eriytetystä tuloverotuksesta johtuvat menetetyt verotulot, verojen kaltaiset maksut huomioiden, saattoivat parturi- ja kampaamoalalla olla jopa 20 miljoonaa euroa vuonna 2010. Tutkielmassa esitetyt tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia arvioita tuloverotuksen vaikutuksista. Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta myös kausaalisesti, mikä tässä tutkielmassa aineistopuutteiden vuoksi ei onnistunut. Lisäksi myös muunlaiselle kirjallisuudelle tuloverotuksesta ja toimintamuodon valinnasta olisi tarvetta.