Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Suomalainen, Vilma"

Sort by: Order: Results:

  • Suur-Suomea rakentamassa? Koululaitos Itä-Karjalassa suomalaisuutta määrittämässä 1941-1944 
    Suomalainen, Vilma (2022)
    Tutkielma tarkastelee jatkosodan aikaista Itä-Karjalan miehityshallintoa aikavälillä 1941–1944. Tutkimuskysymys on, kuinka Itä-Karjalaa pyrittiin suomalaistamaan koululaitoksen avulla. Laajempana kysymyksenä tutkielma tarkastelee suomalaisuuden määritelmää sekä itäkarjalaisten ja suomalaisten välistä suhdetta. Koska itäkarjalaisten oppivelvollisten opetuksessa erityisesti maantietoa, suomen kieltä ja historiaa pidettiin suomalaistamisen kannalta tärkeinä oppiaineina, keskityn kyseisiin oppiaineisiin. Tutkimuskysymystä lähestyn vuosina 1941–1944 ilmestyneiden oppikirjojen avulla, joista osa on laadittu Itä-Karjalan kouluja varten. Oppikirjojen analyysissa keskityn tarkastelemaan, mitä itäkarjalaisille on haluttu opettaa. Oppikirjojen ohella alkuperäislähteenä käytän Kansallisarkistossa säilytettäviä Itä-Karjalan sotilashallinnon arkistolähteitä. Itä-Karjalan sotilashallinnon arkistolähteet valottavat erityisesti suomalaisen miehittäjän näkökulmaa sekä miehittäjän suhtautumista itäkarjalaiseen väestöön. Tutkielma rakentuu kahteen käsittelylukuun, joista toisessa tarkastelen Itä-Karjalan sotilashallintoa tutkimuskirjallisuuden ja arkistolähteiden avulla. Itä-Karjalan sotilashallinnon ohella taustoitan Suur-Suomi-aatetta. Käsittelyluvussa tutkin suomalaisten ja itäkarjalaisten keskinäistä suhdetta sekä suomalaisuuden määritelmää. Toisessa käsittelyluvussa tarkastelen Itä-Karjalan koululaitosta, joka aloitti toimintansa syksyllä 1941. Käsittelen kysymystä, millaisia ominaisuuksia Itä-Karjalaan lähteneiltä opettajilta edellytettiin sekä mikä sai suomalaiset opettajat lähtemään Itä-Karjalaan huolimatta siitä, että samaan aikaan Suomessa oli opettajapula. Itä-Karjalan miehitysaika oli todellisuuden ja illuusion kohtaamista. Suomalaiset kokivat kulttuurišokin, kun Itä-Karjala ei vastannut romantisoitunutta mielikuvaa Itä-Karjalasta suomalaisuuden myyttisenä alkukotina. Itäkarjalainen väestö tuotti miehittäjälle pettymyksen, sillä yhtäältä itäkarjalaiset suhtautuivat varautuneesti suomalaisiin sekä toisaalta suomalaisia ärsytti itäkarjalaisten slaavilaisiksi koetut piirteet. Itä-Karjalan sotilashallinto perustui ajatukseen, että Itä-Karjala liitettäisiin sodan jälkeen Suomeen. Näin ollen itäkarjalaisiin suhtauduttiin tulevina suomalaisina, jotka koulutuksen ja muun valistustoiminnan avulla kasvatettaisiin suomalaisiksi.
  • Tää on muuttunu enemmän toimistotyöks tässä seittemässäkin vuodessa : rehtoreiden käsityksiä pedagogisesta johtajuudesta ja johtajuuden selviytymiskeinoista 
    Suomalainen, Vilma (2017)
    The purpose of this thesis was to collect information on schools headmasters' and headmasters' assistants' opinions of pedagogical leadership and coping strategies. The main focus is on discovering: 1. What do the headmasters think about pedagogical leadership? 2. What kind of coping strategies the headmasters have? 3. How have the demands and the nature of the job changed over time? The thesis focuses on building an image of pedagogical leadership in a changing societal environment. The study was carried out using a qualitative phenomenographical approach. The data were collected by interviewing seven headmasters and headmasters assistants working in metropolitan area. The interviews took place in January and February 2017. The analysis was carried out using a Grounded Theory approach which was used as a tool in phenomenographical research. The respondents had a hard time defining pedagogical leadership. The headmasters' will was to lead the pedagogy: all of the headmasters tasks were linked to pedagogical leadership, yet there was a fear of not having enough time for pedagogical leadership. The respondents stated directly and indirectly that these days pedagogical leadership is often seen as shared leadership with distributed responsibilities among the working community. The results suggest that shared leadership is an important coping strategy and stress-reduction mechanism for the headmasters. The coping strategies of the respondents were mainly problem-oriented strategies. Coping strategies were also purpose-based so that the respondents aimed to find positive elements about stressful things in the profession. The respondents stated that the amount of tasks had increased over time. The nature of the job had also changed and now included more administrative tasks as well as remote leadership. In the light of Herzbergs theory of motivation the respondents seemed to be quite satisfied with their jobs.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO