Browsing by Author "Suomela, Sini"

Tämä opinnäytetyö on tutkimus kaupunkiviljelytoiminnasta Helsingissä. Tärkeimmät kysymykset tässä tutkimuksessa ovat: Minkälaisena kaupunkiviljely tutkimuskentällä ja Helsingissä näyttäytyy? Mitä motiiveja viljelyn taustalla on? Mihin viljelytoiminta Helsingissä sijoittuu globaalin kaupunkiviljelyilmiön kentällä? Miten kaupunkiviljelijät itse näkevät toimintansa? Ja miten viljelijät hahmottavat kaupunkitilan sekä oman paikkansa siinä? Myös kaupunkilaisten kokemuksia kaupunkiympäristöstä sekä -luonnosta pohditaan näiden valossa. Näitä kysymyksiä tarkastellaan ekologisuuden, aktivismin, kansalaisuuden sekä kaupunkitilan teemojen kautta, joiden alateemoina nousevat esiin pohdinnat tilan sekä paikan kulttuurisista määritelmistä. Tämä tutkimus perustuu ennen kaikkea Helsingissä vuoden 2015 kevään sekä kesän aikana tehdylle antropologiselle kenttätyölle. Aineisto sisältää osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja kaupunkiviljelmiltä Helsingissä. Nämä keskittyvät kahteen ennalta valittuun kaupunkiviljelmään, joista yhdellä myös itse viljelin kenttätyön aikana, ja joissa myös suurin osa haastatelluista informanteista viljelivät. Aineisto sisältää myös yleistä havainnointia kaupunkiviljelykentästä Helsingin alueella erityisesti median kautta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii antropologinen kaupunkitutkimus, sekä ympäristötutkimus. Tutkimuksessa hyödynnetään teorioita sekä ajatusmalleja eri teoreetikoilta sekä tutkijoilta, jotka ovat osallistuneet kaupunkitilan sekä -paikan määrittelyihin sekä kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden teoretisointiin kaupunkikontekstissa. Tärkeimpänä teoreettisena lähtökohtana tutkimuksen argumenttien pohdinnassa on ajatus urbaanista ekologisesta kansalaisuudesta, joka määrittelee kansalaisuuden kaupunkikontekstissa omaavan muodollisten velvoitteiden lisäksi myös eettisiä velvoitteita niin ympäristöä kuin kanssakaupunkilaisia kohtaan. Tutkimuksen argumenttina on, että kaupunkiviljely ei ole ainoastaan ruoantuotantoa kaupungissa vaan sillä on myös moninaisia kulttuurisia sekä sosiaalisia merkityksiä kaupunkiympäristössä. Sen kautta tuotetaan uudenlaista urbaania kaupunkilaisuutta sekä kansalaisuutta, joka on aktiivinen ja osallistuva. Kaupunkiviljelytoiminnan kautta viljelijät ottavat julkista tilaa haltuun eli hyödyntävät vapaita tiloja yhteisön resurssiksi. Tutkimuksen argumenttia tukevat kenttätyön havainnot siitä, miten viljelijät tuovat toimintaansa esiin. Kaupunkiviljely kytkeytyy myös urbaaniin aktivismiin globaalilla tasolla. Viljelmät paikkana toimivat aktiivisen kansalaisen tiloina jakaa tietoa sekä rakentaa yhteisöllisyyttä. Kaupunkilainen tässä tapauksessa voidaan nähdä aktiivisena toimijana, joka sekä ylläpitää yhteisöllisyyttä että ottaa vapaita julkisia tiloja oman toimintansa käyttöön kaupunkiviljelyn kautta. Näin viljelijät sekä oikeuttavat itselleen tilaa että osallistuvat tätä kautta yhteiskunnallisiin sosiaalisiin, poliittisiin sekä ympäristönsuojelu keskusteluihin.