Browsing by Author "Suominen, Mia"

Tiivistelmä: Työ esittelee primäärilähteenä Zacharias Topeliuksen Maamme - kirjan luonnon ja suomalaisten (suomennettu 1878, digitaalinen facsimile) muuttuvan luontosuhteen. Zacharias Topeliuksen lapsuuden kodin kotiopinnot ja opiskelu loivat perustan hänen käsitykselleen maantiedon kulttuuriaspektista. Sen sijaan että hän olisi kirjoittanut vain numerotietoihin perustuvia teoksia, käytti hän ohjenuoranaan ihmisten kulttuurin ja tapojen esittelyä maantieteellisten faktojen ohessa. Ruotsinkielinen Zacharias Topelius kirjoitti useita teoksia, joista Maamme-kirja on tunnetuin. Se loi perustan Suomen ja suomalaisten historiallisten maakuntien esittelyllään suomalaisten yhtenäisyydelle. Se myös esitti suomalaiset Zacharias Topeliuksen kodin arvojen, ja sen ajan näkemyksen mukaisesti, kristillisenä kansana, joka oli luonnosta riippuvainen. Tässä maisterintyössä näkyy Maamme-kirjan ensimmäisten lukujen läheinen kuvaus suomalaisten riippuvaisuudesta luonnon antimista. Samalla se tarjoaa kuvauksen eri historiallisten maakuntien heimojen tapoihin. Kuitenkin Maamme-kirjan käyttö oppikirjana 1970-luvulle asti loi kuvaa yhtenäisestä kansasta uniikilla tavalla. Maamme-kirjan myöhemmissä luvuissa näkyy Zacharias Topeliuksen valistuksen periaatteiden mukainen ihannointi vaurastuvasta, ja luonnon voittavasta, teollistuvasta Suomesta. Zacharias Topeliuksen kuvaamat kansallismaisemat ovat yhä nykyään osa Suomen ja suomalaisten jakamaa kansalliskuvastoa. Kuten Johan Fornäs toteaa, on kulttuurien yhtenäinen tekijä symbolit, jotka kulttuurit, tai kansat, keskenään luovat ja jakavat. Täten voidaan sanoa Zacharias Topeliuksen olleen osallisena luomassa suomalaisen kulttuurin kansallisia symboleja, joihin sekä käsitys suomalaisista luonnonläheisenä kansana, että Suomen nykyiset kansalliskuvastot, perustuvat.