Browsing by Author "Suominen, Pauliina"

Porkkana on sekä tuotannollisesti että kotitalouksien kulutuksen kannalta merkittävin avomaanvihannes Suomessa. Porkkanan merkittävin tuholainen on porkkanakemppi (Trioza apicalis), jonka havaittiin vuonna 2009 toimivan myös porkkanaa infektoivan Candidatus Liberibacter solanacearum (CLs) -bakteerin levittäjänä. Merkittävimmät porkkananviljelyalueet sijaitsevat Lounais-Suomessa, joka on myös erityisen kemppiongelmaista aluetta. Alueella on havaittu myös runsaasti CLs-bakteerin aiheuttamaa voimakkaan punaista värittymisoiretta porkkanan lehdissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa CLs-bakteeritaudin esiintyvyys Lounais-Suomen porkkanaviljelmillä ja määrittää CLs-positiivisten porkkanoiden osuudet eri oireryhmissä: oireettomat, kempinsyömät ja kempinsyömät värittymisoireiset. Tutkimuksen aikana pyrittiin kehittämään edullinen ja toimintavarma PCR-menetelmä CLs-bakteerin laajamittaiseen diagnostiikkaan soveltuvaksi. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin tarkastella porkkanakemppien määrien vaihtelua lähekkäisillä porkkanapelloilla Kanta-Hämeessä. Tämän tutkielman CLs-kartoitus oli osa Maa -ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta kartoittaa taudin levinneisyys Suomessa. Elintarviketurvallisuusviraston näytteeksi keräämät porkkanakasvit käsiteltiin Helsingin yliopiston kasvipatologian laboratoriossa, jossa näytteistä eristettiin DNA:ta ja tehtiin PCR-testit CLs-bakteerin toteamiseksi. Geelissä elektroforeesilla erotellut PCR-tuotteet kuvattiin UV-valossa ja CLs-positiiviset todennettiin vertaamalla PCR-tuotetta molekyylipainostandardiin ja positiiviseen kontrolliin. Toimintavarmimmaksi PCR-menetelmäksi osoittautui kuumassa lämpötilassa toimiva entsyymi ja lyhyt PCR-ohjelma. Kartoitustulokset osoittivat, että tautia esiintyy Lounais-Suomessa runsaasti, sillä suurin osa värittymisoireisista porkkanoista todettiin CLs-positiivisiksi. Sekä taudin että kemppien määrä osoittautui olevan Lounais-Suomessa suurempi kuin vertailualueilla Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kemppien määrissä läheisillä pelloilla havaittiin suurta vaihtelevuutta. Tällä hetkellä ainoa keino torjua CLs-bakteeritautia on keskittyä kemppien torjuntaan. Kemppipopulaatiot ovat kuitenkin tulleet viime vuosina kestävämmiksi yleisesti käytetyille torjunta-aineille, mikä luo uusia leviämismahdollisuuksia myös CLs-bakteerille.