Browsing by Author "Surakka-Cooper, Pirjo"

Tässä tutkielmassa analysoin kulttuurisidonnaista materiaalia vanhoja suomalaisia metsiä käsittelevässä teoksessa Suomalaiset aarniometsät (2010) ja sen käännöksessä Primeval Forests of Finland: Cultural History, Ecology and Conservation (2014). Kirjan ovat kirjoittaneet Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen, ja sen on kääntänyt Pirjo Tikkanen. Kattavat taustatiedot taatakseni käsittelin tutkielman alussa suomalaisten ja suomalaisuuden suhdetta metsiin ja sen vaikutusta kulttuurisesta, historiallisesta, sosiopoliittisesta, ekologisesta sekä ekonomisesta perspektiivistä. Näistä lähtökohdista kumpuaa kulttuurisidonnaisia merkityksiä, joista osa on suoraan merkityksellistä ainoastaan lähtökulttuurissaan ja -kielessään. Tällaiset kulttuuriset sanat ja merkitykset asettavat haastavia asetelmia kääntäjille, joiden ensisijaiseksi työks kohteeksi voidaan katsoa kohdekielen lukijat. Teoreettiselta pohjalta utkielma pohjautuu pääosin Gideon Touryn teorioihin lähtö- ja kohdekielen vaikutuksista toisiinsa sekä Ritva Leppihalmeen teoriaan kulttuurisidonnaisuuksista ja alluusioista teksteissä sekä niiden vaikutuksista kääntäjän työhön. Nämä teoriat esitellään ennen varsinaista analyysiosuutta, joka on jaettu kahteen osaan. Analyysiosion ensimmäisessä osassa katsotaan yksittäisten kulttuurisidonnaisten sanojen ja käsitteiden kääntämisen haasteellisuutta, kun taas toisessa osiossa tarkastellaan tekstiä suurempina kokonaisuuksina. Analyysiosiot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan niiden välillä löytyy päällekkäisyyksiä, mikä tekstiä käännettäessä on luonnollista. Ensimmäisessä osiossa keskityn erityisesti puihin ja niihin liittyviin sanoihin, sekä hyönteis- ja kasvimaailmasta kertoviin teksteihin, ja toisessa osiossa katsoin esimerkiksi halventavia ilmauksia, käännettyjä historiallisia ilmauksia sekä analysoin niiden merkityksiä. Tutkimuksessa käytin kvalitatiivista analyysia. Tutkielman tavoitteena oli myös tutkia, miksi juuri tämä teksti on käännetty, sekä pohtia, mikä tekee metsistä ja luonnosta kertovien tekstien kääntämisestä relevanttia juuri nyt. Näiden pohdintojen sekä analyysissa ilmenevien esitettyjen etymologisten, historiallisten ja sosiopoliittisten päätelmien perusteella voisi kulttuurisidonnaista käännösmateriaalia metsiä ja luontoa kuvailevissa ja käsittelevissä eri genrejä edustavissa teksteissä tutkia myös laajemmin.