Browsing by Author "Suutala, Viljami"

Perustulokokeiluita on järjestetty eri puolilla maailmaa sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten järjestetyt perustulokokeilut ovat toimineet ja mitä havaintoja niistä on tehty. Tärkeimpiä tutkimuskohteita toteutetuissa kokeiluissa ovat olleet miten esimerkiksi työn tarjonta, terveydentila, kouluttautuminen, kuluttaminen, säästäminen ja byrokratiakokemukset ovat muuttuneet perustulosta johtuen. Olennaista on tiedostaa, että kehitysmaat ja kehittyneet maat eroavat keskenään huomattavasti sosiaalipoliittisen ympäristön, instituutioiden sekä sosiaaliturvan välillä, joten suora vertailu ja johtopäätösten tekeminen on haastavaa. Kehittyneissä maissa eräs päätavoitteista on parantaa työn tarjonnan kannustimia sekä yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja. Kehitysmaissa puolestaan vähentää köyhyydestä johtuvia ongelmia sekä parantaa elinolosuhteita. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kokeiluita on järjestetty eri vuosikymmenien aikana, joten myös tällä on ollut vaikutusta havaittuihin tuloksiin. Perustulosta keskusteltaessa on myös tärkeää määritellä perustulon käsite, koska se on moniulotteinen ja voi tarkoittaa useaa eri asiaa. Perustulo puhtaana mallina on pitkälti teoreettinen, joten realistisempana pidetään osittaista perustuloa. Keskeisimpiä teorioita, joita tutkielmassa on käytetty, liittyvät työn tarjonnan kannustimien sekä talousteorian ja perustulon väliseen yhteyteen. Lisäksi on tarkasteltu substituutio- ja tulovaikutusta, joka kuvaa henkilön valintatilannetta tarjotun työn määrän ja palkkatason muutoksen välillä. Järjestetyt kokeilut ovat olleet malliltaan kenttäkokeita, joilla saattaa olla erilaisia heijastusvaikutuksia ja myös näihin liittyvä teoria on olennaisessa osassa. Tutkielma on rakenteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten tutkielmassa käytetty menetelmä on aiheen käsittelyä hyödyntäen tieteellistä kirjallisuutta. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä tutkielmassa on Kankaan ym. (2016; 2019; 2020) raportit perustuloon liittyvistä yleisistä tekijöistä ja kokeiluista sekä teorian osalta Burtlessin (1986) ja Moffittin (2003) julkaisut. Järjestettyjen kokeiluiden pohjalta saaduista tuloksista on havaittavissa, että kehitysmaiden osalta ne ovat olleet yleisesti ottaen positiivisia tarkastelun kohteena olevissa muuttujissa. Kehitysmaiden kohdalla havaintoihin täytyy kuitenkin suhtautua varauksella, sillä olemattomasta sosiaaliturvasta johtuen on odotettavaa saada aikaan positiivisia vaikutuksia. On kuitenkin kyseenalaista, johtuvatko myönteiset tulokset itse perustulon vaikutuksesta vai ainoastaan maksetusta tulonsiirrosta. Kehittyneiden maiden kohdalla saaduista tuloksista on huomattavissa, että työn tarjonta ei lisääntynyt, se pysyi joko muuttumattomana tai vähentyi. Henkilöiden terveydentilaan ja hyvinvointiin perustulo näyttää vaikuttaneen positiivisesti, kuten myös eräisiin muihin muuttujiin. Perustuloon liittyvä keskustelu on lisääntynyt viime aikoina ja uusia kokeiluita järjestetään eri maissa. Järjestetyt kokeilut ovat olennaisia, koska henkilöiden valinnat saattavat todellisuudessa poiketa mallien ja teorioiden antamista ennusteista ja tästä johtuen perustulokokeilut kenttäkoe muodossa ovat ainoa tapa selvittää siitä johtuvia vaikutuksia. Perustuloon ja sen mahdolliseen käyttöönottoon liittyy vielä paljon kysymyksiä, mutta järjestettyjen kokeiluiden avulla on saatu paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuutta ajatellen.