Browsing by Author "Syrjälä, Väinö"

Tämän tutkielman ensisijaisena tavoitteena on kartoittaa ns. kielimaisemaa (englanniksi Linguistic Landscape) kahdessa pohjoismaisessa pääkaupungissa, Helsingissä ja Oslossa. Toisin kuin sosio-lingvistinen ja monikielisyyden tutkimus perinteisesti, ei kielimaiseman tutkimus keskity puhuttuun vaan kirjoitettuun kieleen - tarkemmin sanottuna kaikkien tietyllä alueella havaittavissa olevien kylttien teksteihin. Tutkimusala on kehittynyt viime vuosina, ja eri tutkimuksissa sitä on käytetty mm. kieli-politiikkaan, kielelliseen identiteettiin ja kielellisiin muutoksiin (kuten globalisaatio) liittyvien kysymysten tarkasteluun. Kielimaisemaa on tutkittu sekä perinteisesti yksikielisissä että ennen kaikkea monikielisissä ympäristöissä. Tämä tutkielma keskittyy Helsingin ja Oslon metroissa esiintyvään kieleen, sillä nämä ovat rajattuja ympäristöjä, joissa esiintyy sekä julkisia että kaupallisia tekstejä. Tutkittavia kysymyksiä ovat mitä kieliä ja missä laajuudessa esiintyy tutkituilla alueilla, millaista kaksikielisyyttä kylteissä esiintyy, sekä eroavatko julkiset ja kaupalliset tekstit toisistaan kielellisesti. Toissijainen tavoite on verrata kaupunkien tilannetta toisiinsa, sekä keskustella kuinka erilaiset kielilait ja -ohjeistukset vaikuttavat käytettyihin kieliin. Koska tutkimusala on suhteellisen vähän tunnettu Suomessa ja Pohjoismaissa on tutkielman kolmantena tavoitteena lisätä tietoisuutta tämänkaltaisen tutkimuksen mahdollisuuksista. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kaikista teksteistä, kuten opasteista ja mainoksista, viideltä metroasemalta molemmista kaupungeista. Yhteensä tutkielmassa on analysoitu 1391 kylttiä Helsingistä ja 685 Oslosta. Nämä kyltit on Linguistic Landscape -tutkimuksen käytäntöjen mukaisesti tallennettu valokuvaamalla ja tämän materiaalin kielellistä sisältöä tarkasteltu kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Saadut tulokset on tutkielmassa esitetty taulukoiden avulla. Tutkielman jälkimmäisessä osassa saatuja tuloksia on tarkasteltu kontrastiivisesti ja oheismateriaalina käytetty erilaisia kielilakeja ja -ohjeistuksia. Suoritettu analyysi osoittaa, että kaksikieliset kyltit muodostavat huomattavan osan kielimaisemasta. Helsingissä esiintyy myös kolmikielisiä kylttejä, sekä kahden yksikielisen kyltin muodostamia kaksikielisiä kokonaisuuksia. Vieraita kieliä esiintyy kuitenkin vain vähän: kotimaisten kielten (suomi ja ruotsi, norja) ohella ainoastaan englantia esiintyy runsaammin. Julkisten ja kaupallisten kylttien monikielisyyden välillä voidaan havaita eroja: julkisissa kylteissä monikielisyys on informatiivista, tarjoten joko koko tai osan sisällöstä useana käännöksenä. Kaupallisissa kylteissä joka kielellä on oma roolinsa, ja vieraskieliset elementit ovat pääasiassa tavaramerkkejä ja mainoslauseita. Myös kaupunkien välillä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kielellinen moninaisuus on suurempaa Helsingissä, mutta monikielisten kylttien roolit ja kielilakien ja -ohjeistusten tavoitteet ovat samanlaiset molemmissa kaupungeissa. Tehtyjen havaintojen perusteella todellinen tilanne vastaa hyvin kielilakien ja -ohjeiden määräyksiä ja tavoitteita julkisille teksteille (molempien virallisten kielten käyttö Helsingissä, pyrkimys englannin käyttöön kotimaisten kielten rinnalla molemmissa kaupungeissa).