Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Syrjäläinen, Sari"

Sort by: Order: Results:

  • Syrjäläinen, Sari (2019)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Sari Hanna Mirjami Syrjäläinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Kuka puhuu velasta ja miten? Ylivelkaantumisdiskurssit mediassa. Oppiaine – Läroämne – Subject Yhteiskuntapolitiikka Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu Aika – Datum – Month and year Toukokuu 2019 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 50 Tiivistelmä – Referat – Abstract Kulutusluotoilla ylivelkaantuminen on ilmiö, josta kirjoitetaan mediassa paljon. Etenkin vakuudettomat kulutusluotot ovat lisänneet suomalaisten velkaantumista. Velkaongelmat ovat yhä useammin toimeentuloriski, jonka haitat ovat vakavia niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Sosiaalipolitiikan perustehtäviä taas on toimeentulon turvaaminen riskien toteutuessa. Sosiaalipolitiikassa luotot alettiin nähdä osana toimeentuloa laajemmin vasta 1990-luvulla. Velkaongelmat ja niiden hoitaminen aiheuttavat kuluttajille ja yhteiskunnalle taloudellisia menetyksiä, sekä kuluttajille henkistä kuormitusta. Pitkittyessään velkaongelmat lisäävät mm. uupumisen, sairastumisen sekä syrjäytymisen riskiä. Etenkin elämän taitekohdat ovat merkittäviä ylivelkaantumiseen johtavia tekijöitä. Lainsäädännöllä voidaan osittain puuttua ylivelkaantumiseen, mutta uudenlaisia lainamuotoja syntyy jatkuvasti vanhojen lainojen tilalle tai rinnalle. Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia eri diskursseja julkisessa keskustelussa on eroteltavissa liittyen kulutusluotoilla ylivelkaantumiseen. Mentelmänä on ollut diskurssianalyysi ja aineistona netissä julkaistuja mediatekstejä Helsingin Sanomista, Ylestä, Ilta-Sanomista sekä MTV:stä. Diskurssiin kuuluu yhtäältä se, millä tavalla jostain ilmiöstä puhutaan ja toisaalta se, kenen media niistä antaa puhua. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen kontstruktivismi. Aineistosta oli eroteltavissa neljä eri diskurssia. Ensimmäinen diskurssi käsitteli yleistä huolta suomalaisten velkaantumisesta, jota edesauttoi etenkin helposti saatavilla olevat vakuudettomat kulutusluotot. Toinen diskurssi keskittyi positiiviseen luottorekisteriin, jonka asiantuntijat pääsääntöisesti haluavat Suomeen suitsimaan kulutusluotoilla ylivelkaantumista. Kolmanneksi aineistosta erottui syyt, mihin kulutusluottoja käsitetään yleisesti otettavan: autot, veneet, tietotekniikka ja remontit mainittiin syiksi luottojen ottamiseen. Neljäs diskurssi koski maksuhäiriömerkintöjä ja niiden vaikutuksia arkielämään. Maksuhäiriömerkinnät nähtiin viimeiseen asti vältettävänä asiana, koska ne vaikeuttavat huomattavasti merkinnän saaneen elämää. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Ylivelkaantuminen, kulutusluotto, media, diskurssit