Browsing by Author "Szymczak, Kristiina"

Tutkielma käsittelee nuorten valkovenäläisten aikuisten puolan kielen käyttöä luoteisen Valko-Venäjän alueella. Työ perustuu Valko-Venäjällä ja Puolassa toteutettuun haastattelututkimukseen. Haastatteluiden pohjalta analysoin sitä, mikä merkitys puolan kielen osaamisella ja sen käytöllä on nuorten puolalaisten keskuudessa tämän päivän Valko-Venäjällä, jossa puhutaan monilla eri kielillä ja niiden varianteilla. Puolan kielen välittyminen aikaisemmilta sukupolvilta uusille on vähentynyt vuosikymmenien aikana Valko-Venäjän kielipolitiikan johdosta. Toisaalta Puolan kansallisen yhtenäisyyden myyttiä on ylläpidetty vähemmistöpuolalaisten keskuudessa, mikä on ollut oleellinen ja kantava voima vähemmistöidentiteetin, puolan kielen ja puolalaisuuteen miellettyjen traditioiden uusintamisessa ja edelleen välittämisessä. Ajatus puolalaisuuden ja siten puolan kielen siirtymisestä seuraaville sukupolville nimenomaan puolalaisten perinteiden kautta yhdisti kaikkia informanttejani. Vaikka kielen merkitystä ovat ilmentäneet ja toisintavat edelleen yhteisön traditiot, uskonnolliset menot ja katolisen kirkon asema ja katolilaisuus yhtenä puolalaisuuden merkkinä sekä aikaisemmat sukupolvet ja heidän merkityksenannot puolan kielelle, eivät ne enää määritä niin vahvasti informantin antamaa merkitystä kielitaidolle tämän tulevaisuudessa tai edes nykyisyydessä. Tutkielman perustavanlaatuisena lähtökohtana on määritelmä kielestä sosiaalisena konstruktiona: kieli on osa yhteiskuntaa. Kaikki kielelliset ilmiöt ovat erityislaatuisia sosiaalisia ilmiöitä. Mikään kielellinen variaatio ei ole ehdonalainen yksilön valinnalle, vaan se on sosiaalisen eriytymisen tulos. Kieli myös vaihtelee ihmisten sosiaalisten identiteettien mukaisesti eri interaktioissa, niiden tarkoitusten mukaan, jotka ovat yhtä lailla sosiaalisesti määriteltyjä. Osoitan tutkielmassa, kuinka erilaisia voivat olla puolan kielen taitotasot, käyttöyhteydet ja sille annettu merkitys läntisellä Valko-Venäjällä puolankielisten nuorten aikuisten parissa. Havainnollistan nämä ulottuvuudet kaaviossa ja osoitan siinä haastateltavieni välisiä eroja. Puran eri teemojen alle muun muassa puolan kielen oppimista, sen käytön toteutumista, vastaajien kieli-identiteettiä. Analyysissäni osoitan, miten näissä määrittelyissä nähdään taustalla laajempi yhteisön antama käsitys ja arvo kielelle ja sen merkitykselle. Korkea taitotaso puolan kielessä tai kielen käytön määrä ei automaattisesti osoita, kuinka iso merkitys vähemmistökielen osaaminen on kyseisen vähemmistön edustajalle. Kielitaito ei tällä kohderyhmällä kaikille ollut osaltaan luomassa vähemmistöidentiteettiä, mutta monille se oli tärkeä ulottuvuus oman puolalaisuuden rakentamisessa. Kielitaito ei otantani pohjalta määritä suoraan puolalaisuutta, siispä kokemukset kielen käytön merkityksestä eroavat.