Browsing by Author "Tähtinen, Ulla"

Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisia representaatioita tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole kartoittaa yksittäisen nuoren ajatuksia tai mielikuvia, vaan tarkastella jaettuja tulevaisuuskäsityksiä. Tutkimuksen kohteena ovat siis nuorten puheesta nousevat tulevaisuutta koskeva jaetut käsitykset ja mielikuvat. Tutkielman lähestymistapa on kvalitatiivinen ja teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten representaatiot ovat yhteisössä jaettuja mielikuvia ja käsityksiä, jotka syntyvät yhteisön kommunikaatiossa. Ne luovat järjestystä ja mahdollistavat itsesään yhteisön kommunikaatiota. Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on, hahmottuuko nuorten puheesta yksilöllisten toiveiden lisäksi jaettu sosiaalinen käsitys tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvia ei ole tiedettävästi aikaisemmin tutkittu sosiaalisina representaatioina. Näin ollen tulokulma on tuore niin sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kuin tulevaisuustutkimuksenkin alalla. Sosiaalisten representaatioiden teoria tarjoaa tutkimukselle lähtökohdan tarkastella nuorten tulevaisuusnäkymiä yhteisöllisen rakentamisen näkökulmasta. Tutkielman vastaa kysymyksiin: Minkälaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudestaan? Miten tulevaisuus ankkuroidaan ja objektivoidaan nuorten puheessa? Millaisia sosiaalisia representaatioita nuoret jakavat tulevaisuudesta? Tutkielma on tehty yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman LUODE- luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankeen kanssa. LUODE- hankkeen tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön ja uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden kehittäminen ja Helsingin yliopiston roolina on tuotaa tutkimustietoa nuorten arjesta. Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa nuorten ajatusmaailmasta ja arkiajattelusta hankeen käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästätoista LUODE- hankeen yhteydessä tehdystä puolistrukturoidusta virikehaastettelusta, jossa virikkeenä on käytetty aikajanaa. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalisten representaatioiden muodotumisprosesseja on tarkasteltu ankkurointien ja objektivointien kautta. Sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessien lisäksi sosiaalisten representaatioiden ilmentymistä on tarkasteltu aineistosta tulkittujen kantateemojen avulla. Tulosten mukaan nuorten sosiaaliset representaatiot tulevaisuudesta muodostuvat kolmen pääteeman ympärille. Näitä teemoja ovat sosiaaliset suhteet ja asuminen, koulutus ja työelämä sekä Suomen ja maailman tulevaisuus. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja asumisen pääteema jakautuu kolmeen alateemaan, jotka ovat perhe, kaverit ja asuminen. Perheen käsite jakautuu kahteen osaan, lapsuuden perheeseen ja itse perustettuun perheeseen. Perheestä ja kavereista puhuttaessa nuoret toivat esille tarvetta sosiaaliselle tuelle, joka ankkuroitui perheen kohdalla huolenpitoon ja kavereiden kohdalla tukeen ja seuraan. Tuloksista on pääteltävissä, että tulevaisuudessa sosiaaliset suhteet sekä halu itsenäistyä rakentavat nuorten sosiaalista representaatiota tulevaisuudesta. Aineistosta tulkittu vastinpari sosiaalinen tuki / itsenäistyminen kuvaa sosiaalisten suhteiden ja asumisen teemassa esiintyvää ristiriitaa, jossa toisaalta tarve itsenäistyä mahdollisimman nopeasti ja toisaalta lapsuuden perheen tuki määrittävät tulevaisuutta. Nuoret näkevät koulutuksen väylänä hyvälle työpaikalle sekä itsenäitymiselle, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Nuorten puheissa esiintyi laajasti individualistinen käsitys, jonka mukaan pärjääminen elämässä on itsestä kiinni ja sisäinen motivatio on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa. Toinen aineistosta löydetty vastinpari on yksilöllisyys / yhteisöllisyys, jossa yksilöllisyys kuvaa nuorten ajatusmallia yksin pärjäämisestä ja yhteisöllisyys sosiaalisia taitoja, joita pidettiin varsinkin työelämän kannalta hyvin tärkeinä. Viimeisessä teemassa Suomen ja maailman tulevaisuus ankkuroitiin teknologian kehitykseen. Teknologia objektivointiin tuttuihin käsitteisiin kuten autot ja robotit. Suomen ja maailman tulevaisuus kuvattiin toisaalta muuttuvaksi ja toisaalta stabiiliksi. Kolmas kantateema pysyvyys / muuttuvuus kuvaa tätä ristiriitaista ajattelumallia.