Browsing by Author "Törölä, Tanja"

Bronkiektasiatautia – keuhkoputkien laajentumia keuhkoputkien pitkäkestoisen tulehduksen ja bakteeri-infektioiden aiheuttaman kudostuhon seurauksena – on pitkään pidetty harvinaisena sairautena ja sen on ajateltu kehittyvän pääasiallisesti keuhkotuberkuloosin ja kystisen fibroosin seurauksena. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että taudin etiologisia tekijöitä on enemmän kuin aikaisemmin on ajateltu, ja että tautitapauksista merkittävä osa jää ilman selkeästi osoitettavaa selittävää tekijää. Keuhkoahtaumataudin rooli taudin etiologisena tekijänä tunnetaan, mutta tutkimusnäyttö astman roolista bronkiektasiataudin aiheuttajana ja liitännäissairautena on niukkaa. Tavoitteemme oli arvioida astman roolia bronkiektasiataudin etiologiana ja liitännäissairautena systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Teimme tietokantahaun yleisempiin sähköisiin tietokantoihin. Tutkimukseen päätyi 45 artikkelia, joista 8 määritteli astman bronkiektasiataudin etiologiaksi, 18 liitännäissairaudeksi, ja 20 tutkimusta raportoi astman esiintyvyyttä bronkiektasiatautia sairastavilla potilailla tai bronkiektasiataudin esiintyvyyttä astmaa sairastavilla potilailla ilman kannanottoa astman etiologia- tai liitännäissairaussuhteeseen. Astman osuus bronkiektasiataudin etiologiana vaihteli välillä 3,3–26,9 %. Astmaa esiintyi liitännäissairautena bronkiektasiatautia sairastavien potilaiden populaatioissa 11–68 %:lla, ja bronkiektasiatautia astmapotilaiden populaatiossa 0,8–67,5 %:lla tutkimuspotilaista. Katsauksemme perusteella astmalla on merkittävä rooli bronkiektasiataudin liitännäissairautena, ja astma näyttäisi olevan itsenäinen syytekijä bronkiektasiataudin kehittymisessä pienessä osassa tautitapauksia. Lisäksi, vaikeaan astmaan näyttäisi liittyvän suurempi riski bronkiektasiataudin kehittymiselle. Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä siitä, että astma etiologisena tekijänä tulee ottaa huomioon bronkiektasiataudin diagnoosia tehdessä, ja että bronkiektasiataudin etiologialla ja liitännäissairauksilla on keskeinen rooli lääkehoidon valinnassa. Lisätutkimuksia tarvitaan astman eri vaikeusasteiden vaikutuksesta bronkiektasiatautiriskiin, astma-bronkiektasiatauti-fenotyypin ennusteesta ja siitä, miten astman hoidolla voidaan vaikuttaa bronkiektasiataudin kehittymisen riskiin. (218 sanaa)