Browsing by Author "Törmä, Anniina"

Meteorologin rooli ja sään ennustaminen ovat tekniikan ja numeeristen säämallien kehittymisen takia muuttuneet ajan kuluessa. Sään ennustaminen on aina vain enemmän tekniikan ja meteorologin yhteistyötä. Jatkuvasti paranevat numeeriset säämallit ovat tulevaisuudessa meteorologin tärkein työkalu, mutta meteorologin intuitiota, kokemusta, tietoja ja taitoja ei koneella voida korvata. Hyvä meteorologi tunnistaa tilanteet milloin ja miten lisäarvoa pystyy tuottamaan. Meteorologia tarvitaan tulevaisuudessa, jos hän pystyy tuomaan lisäarvoa numeerisiin ennusteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuottaako meteorologi sääennustetta laadittaessa ennusteelle merkittävää ja oleellista lisäarvoa, ja onko lisäarvon tuotto riippuvainen säätyypeistä ja vuodenajoista. Tutkimusosassa käytetään Ilmatieteen laitoksen verifiointi- ja luotausaineistoa. Käytössä ovat vuorokauden ylimmät ja alimmat lämpötilahavainnot vuosilta 2010-2013 Jokioisista ja Sodankylästä. Lisäarvoa tutkitaan vertaamalla havaintoja sekä meteorologin ennusteeseen ja HIRLAM:in ja ECMWF:n malliennusteisiin. Tutkimuksessa selviää, että meteorologi tuo Ilmatieteen laitoksella vuosina 2010-2013 merkittävästi lisäarvoa numeerisiin ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennusteisiin. Meteorologin osuvuus on 5,9 % numeerisia säämalleja parempi. Lisäarvon tuottoon vaikuttaa vuodenaika, ennustettava muuttuja, sijainti sekä säätyyppi. Tutkimuksessa selviää, että vuodenajalla on enemmän merkitystä meteorologin tuomaan lisäarvoon kuin säätyypillä. Meteorologin lisäarvo on sitä suurempi, mitä enemmän säämallilla on vaikeuksia. Säämalleille vaikeita tilanteita ovat esimerkiksi talven minimilämpötilojen ennustaminen inversiotilanteissa. Eniten lisäarvoa syntyy säämallista riippuen keväällä tai kesällä. Eri virtaussuunnilla lisäarvon tuotto on helpointa kaakkoisvirtauksen vallitessa. Vähäisintä se on virtauksen käydessä koillisesta. Ilmanpaineen suhteen tarkasteltuna lisäarvon tuotto pienenee, kun ilmanpaine pienenee.