Browsing by Author "Törnqvist, Carita"

Tuomioistuimen olennaisimpana tehtävänä on pidetty oikeussuojan antamista ja sitä kautta myös ihmisten oikeusturvaodotusten täyttämistä, joka toteutuu oikeudenmukaisella oikeudenkäynnillä ja päätyy riippumattoman tuomarin antamaan aineellisen oikeu-den mukaiseen lopputulokseen. Tuomioistuimessa viime vuosikymmeninä tapahtuneen toimintakulttuurin muutoksen ja etenkin tuomioistuinsovittelun käyttöönottamisen myötä ovat tuomioistuinten tehtävät laajentuneet ainoastaan oikeudellisten riitojen ratkai-semisesta myös pyrkimyksiin päästä yhä laajemmassa määrin sovinnollisiin lopputuloksiin. Kun suomalainen oikeudenkäyttö on selvästi siirtynyt materiaalisen oikeuden ja sisällöllisesti oikean ratkaisun ideasta kohti ideaa neuvotellusta oikeudesta, on menette-lyn nyttemmin täytettävä myös koetun oikeudenmukaisuuden vaatimukset, jota osapuolten mahdollisuuden osallistua menettelyyn ja vaikuttaa saavutettavaan lopputulokseen on nähty lisäävän. Tuomioistuinsovittelua kuvaillaan usein menettelyksi, jota käydään verraten vapaamuotoisesti, sovinnollista ratkaisua osapuolten lähtökohdista etsien. Tarkoituksena on saada osapuolten välinen konflikti lopullisesti ratkaistua löytämällä heidän tarpeensa ja intressinsä tyydyttävä ratkaisu, jota he vapaaehtoisesti sitoutuvat noudattamaan. Koska tuomioistuinsovittelussa on kyse verrattain uudesta, hyvin varovaisesti ja hitaasti käyttöönotetusta juridisesta instituutiosta, joka melkein 15 vuotta sen käyttöönoton jälkeen ei ole onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa tuomioistuinlaitoksessa, ei vielä ole selkeää kuvaa siitä, miten järjestelmä toimii käy-tännössä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisiin sovintoihin osapuolet ovat tuomioistuinsovittelussa ratkaistuissa työoikeudellisissa riidoissa päässeet. Tutkielman tarkoituksena on löytää sovintosopimusten luovat elementit, joiden avulla on arvioitu menettelyn toimivuutta ja soveliaisuutta työnantajan ja työntekijän välisen riidan ratkaisemiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että käy-tännön sovittelutoiminnan taustalla olevan teoriamallin pitäisi ohjata millaiseksi sovittelutoiminta käytännössä muodostuu, mutta tutkimusten mukaan sovittelu käytännössä eroaa usein niistä teoreettisista malleista, joiden pohjalta järjestelmä on rakennettu ja joista tiedetään olevan hyötyä. Tutkielmassa käsitellään sovittelua sekä teoriassa että käytännössä ja pyritään vahvistettuja sovin-tosopimuksia tutkimalla saamaan käsitys menettelyn toimivuudesta ja nykytilasta Suomessa. Tutkielmaa varten on kerätty Länsi-Uudenmaan ja Helsingin käräjäoikeuksissa vuosina 2016–2018 syntyneiden sovintosopimusten lisäksi tuomioistuinsovittelua edeltäneet kantajan esittämät vaatimukset ja vastaajan esittämät vastaukset. Vertaamalla tuomiois-tuinsovittelussa vahvistettuja sovintosopimuksia osapuolten alkuperäisiin vaatimuksiin pyritään lisäksi selvittämään, miten ja miksi sovintosopimukset eroavat niistä haastehakemuksista ja vaatimuksista, jollaisina jutut pantiin vireille. Tutkimuksessa lähdetään siitä, että sovintosopimusten luovat elementit ovat tuoneet osapuolille sellaista lisäarvoa, jonka ansiosta he ovat päässeet sovin-toon. Tutkielmassa pohditaan työoikeudelle tyypillisiä sovintointressejä ja pyritään löytämään sovintoratkaisujen taustalla olleet sovintointressit. Prosessioikeudellisessa doktriinissa keskitytään vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, erityisesti tuomioistuinsovitteluun. Tutkielmassa avataan oikeuskirjallisuudessa esitettyjä keskeisimpiä konfliktiteorioita, käsitellään käräjäoikeuden toimintakulttuurin muutosta viime vuosikymmenten aikana ja pohditaan tärkeitä oikeusturvakysymyksiä. Työoikeudellisessa doktriinissa keskitytään puolestaan työnantajan aloitteesta tehtyihin työsuhteen päättämiseen liittyviin riitoihin, jotka työntekijä on haastehakemuksella pannut vireille yleisessä tuomioistuimessa. Työoikeudellisen tarkastelun keskiö lähtee näin ollen työsopimuslain päättämisperusteita koskevien säännösten pohjalta. Kyseisten säännösten lisäksi olennainen merkitys on myös työsuhteen päättämiseen liittyvällä turvajärjestel-mällä, jota käsitellään omassa luvussaan. Tavoitteena on luoda lukijalle kokonaiskuva työsuhteen keskeisimmistä päättämistilan-teista ja niiden merkityksestä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jotta voitaisiin käsitellä kyseisten riitojen soveltuvuutta tai soveltumattomuutta tuomioistuinsovittelussa ratkaistavaksi.