Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Tötterman, Katarina"

Sort by: Order: Results:

  • Tötterman, Katarina (2020)
    Tänä päivänä kuluttajat kohtaavat ruokakaupassa valtavan valikoiman erilaisia tuotteita. Hyllyt ovat täynnä tuotteita, joissa perinteiset tuotekategorioiden rajat sekoittuvat. 2010-luvun alussa vallannut proteiinibuumi näyttää suurimmaksi osaksi laantuneen, mutta tästä huolimatta erilaiset proteiinivälipalat ovat yleistyneet. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia kulttuurisia merkityksiä proteiinivälipaloihin liitetään. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla, miten teknologisuus, luonnollisuus, terveellisyys ja nautinnollisuus jäsentyvät kuluttajien puheessa toisiinsa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologisen ruokakulttuurin ja siinä esiintyvien vastinparien avulla. Tutkimusotteeni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 10, ja kaikki haastattelut kerättiin joulukuun 2019 aikana. Muodostin mahdollisimman monipuolisen haastattelujoukon pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksessani tarkastelin proteiinipatukan ja -jäätelön herättämää puhetta, ja haastattelut toimivat työkaluna kulttuurisen puheen synnylle. Toteutin analyysin teemoittelulla, jonka kautta esiin nousivat keskeisimmät teemat. Käytin analyysin tukena myös aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tulosten perusteella puhe proteiinivälipalojen ympärillä esiintyi monimuotoisena. Vastinpareja koskevat melko selkeät kulttuuriset merkitykset hämärtyivät mentäessä yksittäisten tuotteiden tasolle. Haastateltavien näkemyksiin vaikutti se, mistä näkökulmasta proteiinivälipaloja tarkasteltiin ja mihin niitä vertasi. Nostin terveellisyyden yhdeksi pääkäsitteeksi, sillä sen kautta heijastettiin niin teknologisuutta, luonnollisuutta kuin nautintoakin. Terveellisyyteen liittyi kuitenkin paljon myös hämmennystä ja kyseenalaistamista. Samalla kun lisätty proteiini loi mielikuvaa terveellisyydestä, se oli syy tähän hämmentymiseen ja kyseenalaistamiseen. Haastateltavat kyseenalaistivat lisätyn proteiinin tarpeellisuuden terveyden kannalta ja epäilivät, että kuluttajia vain huijataan sen avulla.
  • Tötterman, Katarina (2017)
    Probiotika som primärprevention av allergier och speciellt atopiskt eksem hos högriskbarn, har gett lovande resultat under de senaste åren, men inga rekommendationer i området finns än. Det här är en uppföljningsstudie till en dubbelblindad randomiserad studie, där 1223 mammor till högriskbarn fick 4 olika probiotikapreparat eller placebo i graviditetens sista månad, efter födsel fick barnen samma preparat i 6 månaders tid. Tidigare resultat vid 2 år visade skillnader i speciellt atopiskt eksem mellan probiotika- och placebogrupperna. Vid 5 år sågs fortfarande en skillnad, där barn födda med kejsarsnitt som fått probiotikapreparat hade mindre prevalens av atopiskt eksem än barnen i placebogruppen. Vid 10 år sågs ingen skillnad i prevalens av atopiskt eksem eller andra allergiska sjukdomar mellan de två behandlingsgrupperna. Inte heller barn födda med kejsarsnitt som fått probiotika sågs ha mindre atopiskt eksem längre i 10 års åldern i jämförelse med barnen som fått placebo.