Browsing by Author "Tahvanainen, Tiia"

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, kuinka hyvää ja huonoa makua määritellään lifestyle-blogeissa. Blogit ovat viime vuosien aikana räjähdysmäisesti kasvanut verkkokulttuurinen ilmiö, jossa yksityishenkilöt pääsevät esittelemään arkeaan ja elämäntyyliään julkisesti kaikille kiinnostuneille. Tutkimuksessa mukana on kymmenen nuoren naisen ylläpitämää sivustoa, joissa kirjoittajat kertovat elämästään, sekä esittelevät erilaisia tyyli-, kulutus- ja elämäntyylivalintojaan. Tässä tutkimuksessa blogeissa käsiteltyjen teemojen kautta pyritään tuomaan esiin erilaisia hyvän maun kriteereitä ja määrityksiä käyttämällä hyväksi aiempaa maun, muodin ja elämäntyylien sosiologista tarkastelua. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin, mitkä ovat hyvän maun kriteereitä lifestyle-blogeissa ja kuinka makua pyritään legitimoimaan. Aiempi sosiologinen tutkimus mausta on pitkälti pohjautunut luokkien välisten erontekojen tarkasteluun, joten tässä tutkielmassa pyritään myös selvittämään sitä, mikä on luokan merkitys makuarvioiden taustalla. Tutkimuksen toteutuksessa on hyödynnetty virtuaalista etnografiaa, jonka avulla blogeja on havainnoitu kuvien, tekstien, videoiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuksina. Samalla, kun tutkimus pyrkii tuomaan esiin makuun liittyviä määritelmiä, sen tarkoitus on myös avata verkkokulttuurien mahdollisuuksia laadullisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan blogitekstejä esimerkiksi Beverley Skeggsin brittiläisen luokkatarkastelun ja sen sisältämien kategorisointien ja stereotyyppien kannalta. Makuarvioita on lähdetty avaamaan erilaisten rajanvetojen kautta ja näiden avulla on nostettu esiin esimerkiksi niitä piirteitä, joista hyvä maku pyrkii erottautumaan. Tätä kautta tutkimus pyrkii rakentamaan kuvaa siitä, mitä pidetään arvostettuna ja tavoittelemisen arvoisena. Tutkimus paljastaa, kuinka suomalaisesta keskiluokkaistuneena tai luokattomana nähdystä yhteiskunnasta on löydettävissä yhtymäkohtia esimerkiksi brittiläiseen luokkakeskusteluun. Monista makuarvioista voidaan nostaa esiin sen kaltaisia erontekoja, joita Skeggs kuvaa usein keskiluokkaisten haluna erottautua työväenluokasta. Maun määrittymisen taustalla on siis edelleen havaittavissa sosiaalisen kerrostuneisuuden merkitys. Tämä tulee esiin eräänlaisena luokkapuheena, vaikka blogiteksteissä luokkaa tai siihen samaistumista ei tuodakaan esille.