Browsing by Author "Taina, Rania"

Tutkimuksessa selvitetään monikulttuurisuutta suomalaisessa sosiaalityössä sekä tutkitaan uskonnon asemaa ja kulttuurienvälisen kompetenssin merkitystä sosiaalitoimen asiakastyössä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka sijoittuu uskontotieteen, yhteiskuntatieteiden sekä sosiaalityön kentille. Taustoitan tutkimusta katsauksella suomalaiseen monikulttuurisuustutkimukseen sekä monikulttuurisen sosiaalityön tutkimukseen. Aineistona on käytetty kuuden sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan haastattelua. Haastattelumenetelmä on teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä kulkevat uskonnon, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kompetenssin käsitteet. Tutkimuksessa käyttämäni kulttuurienvälisen kompetenssin käsite seuraa Sari Hammar-Suutarin soveltamaa näkemystä, jossa kompetenssi muodostuu tietojen, taitojen, asenteiden ja toiminnan elementeistä. Etnisyys ja monikulttuurisuus ovat nousseet suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin näkyvään asemaan lähivuosikymmenten aikana, kun erilaisten kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen on johtanut uudenlaisten kysymysten äärelle. Uskonnon asema julkisessa keskustelussa on voimistunut valtavasti hyvin lyhyessä ajassa, ja muslimit ja islam ovat olleet maahanmuuttokeskustelun keskiössä alusta asti. Yhteiskunnan monimuotoistumisen myötä myös sosiaalityön kentällä kohdataan paljon asiakkaita erilaisista kulttuurisista lähtökohdista, usein ilman erillistä perehdytystä tai koulutusta niistä nouseviin kysymyksiin. Otan tällä tutkimuksella osaa keskusteluun uskonnon paikasta sosiaalityössä. Olen jakanut analyysin haastateltavien puheista löytyvien teemojen mukaisesti kuuteen lukuun, jotka ovat ovat: 1. asiakas, 2. työntekijä, 3. instituutiot ja yhteistyö, 4. päätöksenteko, 5. kohtaaminen sekä 6. kompetenssi. Työntekijän uskonto, uskonnollisuus tai muut uskontoon liittyvät valmiudet näkyvät asiakastyössä monin tavoin. Uskonto on osa työntekijän maailmankatsomusta, ja kristillisyydestä kumpuava herkkyys voi toimia työntekijälle voimavarana ja apuna kohdata uskontoa työssään. Uskonnollinen asiakas on pääsääntöisesti muslimi maahanmuuttaja, mutta toisinaan myös kristitty tai hengellinen suomalainen. Monikulttuuristen ja muslimi-asiakkaiden kanssa tehtävä työ koetaan haasteelliseksi ja erityisosaamista vaativaksi työksi. Muita uskontoja mainitaan hyvin vähän. Uskonto näkyy lisäksi kirkon kanssa tehtävänä yhteistyönä, historiallisena kontekstina, työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisissa ja vuorovaikutuksen muodostumisessa sekä päätöksentekoon liittyvinä haasteina. Kulttuurienvälinen kompetenssi on monitahoinen, eri ulottuvuuksista koostuva ja jatkuvasti kehittyvä osa työntekijän ammattitaitoa. Työntekijät kokevat uskontoon ja kulttuureihin liittyvän tiedon olevan jossain määrin puutteellista. He kompensoivat puutteita omatoimisella tiedonhaulla sekä ammattitaidollaan ja asiakaslähtöisellä työskentelyotteellaan. Koulutuksesta ja työkokemuksesta saatu kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet tai piirteet tukevat kulttuurienvälisen kompetenssin muodostumista.