Browsing by Author "Tallgren, Sanna"

Tämän laadullisen tutkielman tarkoitus on selvittää lastensuojelun sijaishuollossa asuneiden henkilöiden kokemuksia vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta nuorten ja aikuisten välisissä hoitosuhteissa. Tutkielma avaa sitä, miten vuorovaikutus sijaishuollossa ilmenee nuorten koettuna ja elettynä maailmana, ja millaisista merkityksistä heidän kokemuksensa ovat rakentuneet. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden kuulla sijoitettujen lasten kokemuksia osana lastensuojelun laadun valvontaa ja yhteiskuntamme palvelurakenteiden arviointia. Tutkimus tarkastelee kriittisesti yhteiskunnan institutionaalista vallan käytön maailmaa, johon lastensuojelun piirissä olevat lapset ovat useinkin vastentahtoisesti joutuneet. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä merkityksiä nuoret ovat antaneet kokemuksilleen sijoituspaikoissaan kokemastaan vuorovaikutuksesta? Miten nuoret näkevät kohtaamiskokemusten vaikutukset elämässään? Miten valta-asetelma näkyy kohtaamiskokemusten kerronnassa? Tutkielmaa varten on haastateltu teemahaastattelun menetelmin seitsemään useisiin sijoituspaikkoihin sijoitettuna ollutta nuorta aikuista. Haastatteluiden analyysin avulla aineistosta on konstruoitu kolme kokemuskertomusta, jotka kertovat huonoista ja hyvistä kohtaamisen kokemuksista sekä niiden kohtaamiskokemusten vaikutuksesta nuorten elämään. kohtaamisen kertomuksissa korostui vallan- käytön ja alisteisessa asemassa elämisen maailma, mutta toisaalta myös välittämisen ja aidon auttamisen halun ja kiinnostuksen kohteena oleminen. Tutkielma osoitti, että lastensuojelun sijaishuollon asiakkaina olleet nuoret ovat kokeneet vallan käyttöä sekä epätasa-arvoista kohtelua laitosten henkilökunnan taholta. Huonot kohtaamiskokemukset nuorten ja ammattihenkilökunnan välillä ovat saaneet nuorten kertomuksissa merkityksiä, jotka ovat mm. hyväksytyksi tulemisen puutetta, yksin jäämistä ja alisteiseen asemaan joutumista. Hyvät kohtaamiskokemukset taas ovat tutkielman tulosten mukaan viestittäneet aitoa auttamisen halua jaa nuoren näkemistä sellaisena kuin he oikeasti ovat ongelmiensa takana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää lastensuojelun palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa sekä sosiaalialan koulutuksen suunnittelussa.