Browsing by Author "Talvela, Krista Johanna"

Pro gradu -tutkielmani käsittelee ghanalaisen filosofin Kwame Gyekyen (s.1934) näkemystä afrikkalaisen kommunitarismin suhteesta yksilön oikeuksien kunnioittamiseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella voisiko Gyekyen puolustama maltillinen kommunitarismi toimia hedelmällisenä sillanrakentajana liberaalin individualistisen oikeuskäsityksen ja kommunitaristisen yhteisökeskeisen moraalin välillä. Tutkielman tärkein lähde on Gyekyen teos Tradition and Modernity: Philosophical Reflections on the African Experience (1997), jossa hän puolustaa maltillisen kommunitarismin käsitettään ja näkemystään yksilön oikeuksien asemasta afrikkalaisessa kommunalismissa, sekä Gyekyen teokset An Essay on African Philosophical Thought: The Akan Conceptual Scheme (1987) ja Beyond Cultures: Perceiving a Common Humanity (2004). Omaan argumentaatiooni ovat vaikuttaneet erityisesti Bernard Matolinon, J.O. Famakinwan ja Polycarp Ikuenoben tulkinnat Gyekyen maltillisesta kommunitarismista. Gyekyen maltillinen kommunitarismi edustaa uudenlaista afrikkalaisen filosofian suuntausta, joka omaksuu länsimaisesta filosofiasta atomistisen metafyysisen persoonakäsityksen elementtejä ja yhdistää sen kommunalistiseen persoonakäsitykseen. Gyekyen keskeinen teesi on, että liberaalit individualistit väheksyvät yhteisön merkitystä yksilön persoonan rakentumisessa, kun taas niin kutsutut radikaalit kommunitaristit, joiksi hän lukee afrikkalaisen kommunitarismin keskeisimmät ajattelijat ja osan länsimaisista kommunitaristeista, väheksyvät yksilön autonomiaa, mikä on johtanut yksilön oikeuksien sivuuttamiseen. Gyekyen tavoitteena on osoittaa, että yksilön oikeuksilla on tärkeä asema myös afrikkalaisessa kommunitarismissa, jolla viitataan kommunalismiksi kutsuttuun afrikkalaiseen perhekeskeiseen solidaarisuuden traditioon. Tutkielmani ensimmäisessä osassa tarkastelen afrikkalaisen kommunitarismin metafyysisiä perusoletuksia, erityisesti kommunalistista persoonan käsitettä. Pyrin selvittämään, miten afrikkalainen holistinen ja moraalinen persoonakäsitys eroaa länsimaisesta atomistisesta ja deskriptiivisestä persoonan käsitteestä sekä toisaalta niin kutsutusta radikaalista kommunitarismista suhteessa yksilön moraaliseen autonomiaan ja moraaliseen toimijuuteen. Tutkielmani toisessa osassa tutkin Gyekyen näkemystä oikeuksien asemasta maltillisessa kommunitarismissa ja pohdin afrikkalaisen kommunitaristisen ontologian soveltamista poliittiseen ajatteluun, tarkemmin ottaen liberaalin ihmisoikeuskäsityksen ja kommunalistisen poliittisen ideologian väliseen kiistaan. Pyrin arvioimaan miten hyvin Gyekye onnistuu yhdistämään holistisen ja atomistisen näkökulman sekä rakentamaan siltaa kommunalismin ja liberaalin oikeusajattelun välille. Analyysini mukaan Gyekye epäonnistuu osoittamaan miten maltillinen kommunitarismi suojelisi yksilön oikeuksia radikaalia kommunitarismia paremmin. Hän puolustaa yksilön autonomiaa, mutta yhdistää persoonuuden moraaliseen saavutukseen, mikä lähentää hänen argumentaatiotaan radikaalien kommunitaristien kanssa. Gyekyen näkemys yksilön autonomiasta on hyvin lähellä abstraktia individualistista autonomiakäsitystä, eikä hän analysoi riittävän perusteellisesti esimerkiksi yhteisöllisen vallankäytön muotoja ja niiden vaikutusta yksilön identiteettiin ja autonomiaan. Pidän ongelmallisena myös Gyekyen tapaa sovittaa yhteen yksilön oikeudet ja yhteisölliset velvollisuudet. Maltillisen kommunitarismin perusoletuksena on eräänlainen ideaaliyhteisö, jonka oletetaan toimivan yksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, jos yhteisössä vaalitaan kommunalistisia solidaarisuuden, myötätunnon ja ystävyyden kaltaisia hyveitä yksilön oikeuksia suojelevien instituutioiden rinnalla, eikä Gyekye tarkastele riittävän perusteellisesti ei-ideaalisten yhteisöjen ongelmia. Johtopäätökseni on, että Gyekyen maltillinen kommunitarismi toimii hyvin afrikkalaisen kommunitarismin sisäisenä kritiikkinä ja tuo monipuolisemman näkökulman esimeriksi afrikkalaista persoonakäsitystä koskevaan keskusteluun, mutta ei kykene tarjoamaan pätevää normatiivista vaihtoehtoa polarisoituneelle vastakkainasettelulle liberaalin individualismin ja kommunalismin välillä.